Kirjaudu portaaliin.

Poikkeusjärjestelyt

Kerhohuone

Kerhohuone on avoinna seuraavasti:
MA: 17.30 ->
KE, TO: 17.00 ->
LA, SU: 12.00 ->

Isäntä on avaamassa ovia yleensä n. 2 tuntia aloitusajasta, ota tämä huomioon kun saavut paikalle. Pelata voi pidempäänkin. Soita isännälle että pääset alaovesta sisään. Kerhohuoneen isäntien yhteystiedot

Kategoriat (Jutut)

Juttuarkisto

Empires in Arms

Empires in Arms – kampanjaseuranta – Nukkuva hirviö herää

Ennen ensimmäistä pelikertaa pelattiin yksi harjoituspeli ja käytiin kiivasta diplomatiaa sähköpostin välityksellä.

Ensimmäinen pelikerta, 14.9.2009

Tammikuu 1805

Political Phasessa Englanti ilmoitti olevansa liitossa Itävallan, Preussin ja Venäjän kanssa. Englannin rahalla ostetussa talutusnuorassa olevat nukkevaltiot myötäilivät liittonsa johtajaa. Ranska oli pöyristynyt tästä juonittelusta ja uhitteli hieman mm. Preussia. Ranska puolestaan ilmoitti olevansa liitossa mahtavan Turkin kanssa ja Turkki vastasi myöntävästi kutsuun. Mahtava Ranska-Turkki-akseli tietäisi liittoutuneille harmia. Espanja pysytteli omassa leirissään, vaikka Ranska Espanjaa kosiskelikin. Agentit alkoivat tuomaan osapuolille tietoa muiden joukkojen sijainneista ja kartat Euroopan suurissa seleissa alkoivat täyttyä merkinnöistä. Pian lähetit veivät sodanjulistuksia Euroopan pienille valtioille, Preussi päätti luopua suunnitelmistaan Duchiesin suhteen ja jättää sen Ranskalle.

Lista ensimmäisen kierroksen sodanjulistuksista (suluissa haltuunottaja):

Ranska:

  • Berg (Preussi)
  • Hesse (Preussi)
  • Duchies (Preussi)
  • Baden (Preussi)
  • Romagna
  • Tuscany
  • Sardinia

Preussi:

  • Mecklenburg (Ranska)
  • Duchies vetäytyi

Itävalta:

  • Bavaria (Ranska)
  • Wurtenburg

Espanja:

  • Portugal (Iso Britannia)
  • Alger

Britit

  • Tunisia (Turkki)

Turkki:

  • Egypti (Iso Britannia)

Venäjä:

  • Ruotsi (Turkki)
  • Napoli

Naval Phasessa Englanti teki meriraarrot Ranskan satamille ja eri osapuolet liikuttelivat joukkojaan, lähinnä välimerellä.  Venäjä suuntasi Napoliin, Englanti ja Espanja afrikkaan ja Turkki kohti Egyptiä.

Preussin viisas perääntyminen Duchiesin valtauksesta siirsi suurvaltojen välisen sodan (lähi)tulevaisuuteen… myöskään minoreiden kontrollointi ei tuottanut sodanjulistuksia. Kaikki minorit, joilla joukkoja oli mobilisoituivat ja monet valtaajat kokivat yllätyksiä – kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan: hurjat napolilaiset pitivät Bagarationin johtamat venakot muurien ulkopuolella, itävaltalaiset unohtivat aseensa leiriin Munchenin edustalla ja ranskalaiset upseerit johtivat Bavarian joukkoja menestyksekkäästi – kumpikaan ei breikannut ensimmäisen päivän aikana (kenttätaistelu) ja sitten puolustajat vetäytyivät kaupungin muurien turviin.

Hieman epärationaalisempaa puolustustoimintaa nähtiin eteläisellä puolella karttaa: Portugalin laivasto päätti tehdä (itsemurha) hyökkäyksen brittiläisten konsulttien neuvomana satamassa olevaa Espanjan laivastoa vastaan. Espanjalaisten rannikkopuolustuksen tykkien vaiettua Portugalin laivastoa ei enää ollut.

Turkin suurvisiiriin humpuukintäytteinen myyntipuhe taas upposi liiankin sinisilmäisiin britteihin ja sen seurauksena niin Egyptin kuin Tunisiankin puolustajat asettuivat täysin epästrategisiin puolustusasemiin, ensi kuussa nähdään siis myös verettömiä valtauksia. Venäjän Ruotsi-Suomen valtaus käynnistyi hyvin rauhallisesti: venäläisjoukot valtasivat mahtavan Suomenlinnan linnoituksen ja jäivät odottamaan jäiden sulamista, jotta reitti Tukholmaan aukeaisi. Toivoa tosin saattaa olla, että ruotsalaisarmeija on suuresi huvennut siihen mennessä kenraali talven kourissa…

Turkkilaiset söivät perinteilleen uskollisina ruohoa. Preussilaiset sen sijaan äveriäinä kavereina tarjosivat myös Venäjän uhoille bratwurstia Thornin kaupungissa.

Ensimmäinen kuukausi päättyi jännittyneisiin asetelmiin – puhkeaako maailmansota jo helmikuussa? Mitä tekee Espanja? Onnistuvatko imperialistit pikkumaiden joukkojen nujertamisessa? Tämä kaikki selviää ensi maanantaina (21.9.) – pysy kanavalla!

Toinen pelikerta, 21.9.2009

Helmikuu 1805

Poliittisessa vaiheessa ei tapahtunut ihmeempia diplomaattisia neuvotteluja, ilmisesti kaikilla suunnilla tiedettiin mitä tullaan tekemään. Odotettuja sodanjulistuksia kuitenkin tuli eri rintamilla. Ranska julisti sodan Paaville käynnisti yhdessä Turkin kanssa Itävallan kampanjan “Kevät koittaa Wienissä” vähänpä Napoleon tuossa vaiheessa vielä tiesi tulevasta epäonnesta. Espanja halusi laajentaa reviiriään Marokkoon. Itävalta kutsui avukseen liittolaisensa, Preussin ja Venäjän, jotka vastasivat kutsuun myönteisesti, Eurooppa oli sodassa.

Sodanjulistukset:

  • Ranska: Papacy (Itävalta otti puolustuksen) ja Itävallalle
  • Turkki: Itävalta
  • Espanja: Marokko (Turkki otti puolustuksen)
  • Itävalta kutsui Preussin ja Venäjän apuun Ranskaa vastaan ja molemmat hyväksyivät

Laivastovaiheessa, Ranskan välimeren laivasto hyökkäsi Venäjän laivaston kimppuun Napolin edustalla, mutta Venäjä voitti merisodan selvästi, ensimmäinen selvä tappio Ranskalle.  Muuta merisotaa ei nähty.  Maalla Ranska konsolidoi joukkonsa (70.000  jalkaväkeä, 5000 kaartia ja 3500 ratsuväkeä) ja Napoleonin johdolla murjoi Baijeriin ja Wurttenburgiin ‘eksyneitä’ Itävaltalaisia. Sota maalla näytti etenevän hyvin. Ranskan menetykset olivat 2000 miestä, kun taas itävalta menetti kaksi kokonaista armeijakuntaa, tosin pieniä sellaisia, yhteismenetykset n, 10.o0o kaatunutta ja 4000 vangittua. Venäjän Napolia valloittamaan lähetetty n 10.000 miehen vahvuinen armaijakunta onnistui lopulta murtamaan Napolin puolustuksen ja valloittamaan etälä-italian. Espanja valtasi vaivatta ja ilman taisteluja Portugalin ja Algerian.

Maaliskuu 1805

Diplomatiaa ei juurikaan käyty, sota oli alkanut ja osapuolet tiesivät mitä tehdä. Uusia sodanjulistuksia ei tullut, mutta Turkki ja Espanja sopivat liitosta, mutta Espanja ei Ranskan liitto-kyselyyn lähtenyt. Ranska alkoi osoittamaan lievää suuttumusta Espanjan “liittoutumattomuuspolitiikalle”, ilmeisesti  Espanjakin on Englannin talutusnuorassa. Ranska ja Turkki päättivät liikuttaa armeijoitaan yhteisen aikataulun mukaan. Samoin tekivät liitossa olleet Venäjä, Preussi ja Itävalta.

Turkki marssi Itävaltaan etelästä, mutta Itävallan kapinallismieliset unkarilaiset vuoristokansat tai mitkä lie maanviljelijät asettuivat turkkilaisia vastaan. Turkkin armeija oli kuitenkin suurempi sekä vahvuudeltaan (54 vs 36), että ratsujoukkojen määrältään (24 vs 6), ja löikin tiedusteluhyökkäystä ja sitä seurannutta ratsuväkirynnäkköä hyväksikäyttäen Itävaltalaiset viimeiseen mieheen.

Wienissä Napoleonin vielä vahvistunut 100.000 miehen armeija valmistautui murskaamaan Itävallan pienemmän 70.000 miehen armeijan ja valloittamaan Wienin. Itävalta valitsi puolustukseen laitakiertotaktiikan, kun taas Napoleon valitsi voimistuvan hyökkäyksen. Tuho taistelukentällä oli odotettavissa. Ranskan epäonneksi, hyökkäyksen ensimmäinen isku oli pohjanoteeraus, kun taas itävaltalaisten laitakierto onnistui. Tässä vaiheesa Napoleon hetti kaartilaiset peliin, mutta niistä ei ollut apua, sen sijaan kaartilaisia kaatui 4000 miestä. Ranskan armeija murtui, Wien jäi valloittamatta ja ranskan menetykset olivat musertavat. Tässä vaiheessa Napoleon vielä elätteli sodan jatkamista kesää kohti.

Liittoutuneet pohjoisessa kuitenkin etenivät tuulispään lailla ja Preussin armeija iski kiinni Hessessä sijainneeseen ranskalaiseen Massenan johtamaan armeijakuntaan. Tulos tässäkin taistelussa oli katastrofaalinen, Ranskalla ei onnistunut mikään ja Preussilaiset teurastivat yli 25.000 miestä Massenan jäädessä vangiksi. Tilanne oli muuttunut pahasta katastrofiksi.

Tilanne (1/44) – maaliskuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 9 7 8 7 9 7 8
% of target 2,31% 1,68% 2,22% 2,08% 2,80% 2,20% 2,45%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN
1805 SEP
1805 DEC
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Kolmas pelikerta, 5.10.2009

Huhtikuu 1805

Diplomatian käynnistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta neuvotteluja on varmasti käyty salaisissa neuvonpidoissa ja kirjeitse kuninkaallisten kamareiden välityksellä. Ilmeisesti Turkin röyhkeä hyökkäys Itävaltaan kuitenkin oli saanut Venäjän pelkäämään myös omaa selustaansa ja niinpä se julistikin sodan Turkille. Preussi, joka on ilmeisen selvästi Venäjän talutusnuorassa julisti niin ikään sodan Turkille, joka sai Euroopan hovit haukkomaan henkeään, pieni Itävallassa alkanut konflikti oli muuttumassa totaaliseksi maailmansodaksi. Iso-Britannia niin ikään julisti odotetusti sodan Turkille.

Sodanjulistukset:

  • Venäjä: Turkki
  • Preussi:Turkki
  • Iso-Britannia: Turkki ja Tripolitania (Turkki)
  • Espanja: Cyreneica (Itävalta)

Armeijoiden jauhaessa pitkin Euroopan sotakenttiä, kotimaissa järjestettiin kutsuntoja ja pikaista koulutusta uusille sotilaille. Nostoväkeä aseistettiin ympäri Eurooppaa puolustamaan kaupunkeja ja täydentämään menetyksiä. Brittien laivasto jakautui maailman merille pienemmiksi iskuosastoiksi useampaan kohteeseen.

Merisodassa Iso-Britannian laivasto oli aktiivinen liikkeissään blokaten mm. Ruotsin, Hollanin ja Ranskan laivastot, mutta jättäen Ranskan etelämeren laivaston vapaaksi liikkumaan. Ranska hyödynsikin tilanteen hyökkäämällä 17 linjalaivan voimalla Englannin kymmenen vahvuisen saattolaivaston kimppuun. Tällä kertaa Ranska oli voittoisa merisodassa. Tuulen puolelta hyökäten se onnistui upottamaan 3 laivaa, kärsien vain yhden oman menetyksen. Englanti pakeni ja samalla menetti mahdollisuuden nopeaan maihinnousuun Tripolitaniaan.

Maasodassa Napoleon marssitti itävallassa kovia kohdanneen armeijansa Erfurttiin tarkoituksenaan lyödä siellä majaillut Preussilainen armeijakunta. Preussilaiset kuitenkin onnistuivat onnekkaasti pakenemaan vaikka heitä johti hyvin kyvytön johtaja. Napoleon oli pettynyt. Sotaonni ei ollut vieläkään Ranskan puolella. Liittoutuneet olivat selvästi Ranskan kimpussa ja iskivätkin Napoleonin armeijan kimppuun usealta suunnalta. Jopa Itävaltalaiset ratsujoukot tulivat tukemaan hyökkäystä. Viisas Napoleon päätti siirtää taistelua myöhempään ja perääntyi kohti Ranskaa.

Välimerellä röyhkeä Venäjä jatkoi etenemistä kohti Roomaa ja otti vangiksi tuhat ranskalaista ja heitä johtaneen komentaja Ney:n. Venäjä oli hiipimässä kohti ylivoimaista suurvalta-asemaa, Preussin ja Englannin avustuksella ja Itävallan kustannuksella Espanjan aatelisten ihmetellessä suuren maailman tapahtumia oliivitarhoissaan.

Toukokuu 1805

Uusia sotia ei julistettu ja diplomatian tiet oli läpi käyty jo aikoja sitten. Sota jatkui. Merellä Britit lähtivät erehdyksessä liian aikaisin Tukholman edustalta ja niinpä tuulitukkaiset ruotsalaiset nousivat laivoihin ja purjehtivat Pietarin edustalle pelottelemaan venäjän kanssaa. Venäjän laivastolle tuli kiire palata kotimaan vesille ja hyökätä Ruotsin laivaston kimppuun. Taidokkaat ruotsalaiset saivat tuuliedun, mutta Venäjän ylivoima oli lähes epäreilu. Ruotsalaiset joutuivat vetäytymään merelle. Välimerellä Venäjä kuljetti laivastonsa Venetsiaan paremman tykistön suojaan ja Ranskan laivasto meni vierailulle Konstantinopoliin.

Sotavaiheessa Napoleon hyödyntää osaamistaan ja antaa vihollisten tehdä ensimmäiset siirrot. Turkki etenee Wieniin, mutta kaupungin muurit pitävät karvakätiset turkkilaiset ulkopuolella. Lisäksi turkki valtaa useita Itävallan pienempiä kaupunkeja. Ruotsalaiset jatkavat seikkailuitaan ja nousevat maihin Baltiassa, onko suuntana Pietari arvuuttelee Venäjän keisari.

Bagration päätti jäädä Roomaan pitämään hauskaa, eikä vaivautunut jatkamaan valloitussotaa kohti Toskanaa. Bernadotte joukkoineen seuraa tilanteen kehittymistä läheltä. Tarvitseeko Etelä apua vai onko syytä keskittää lisää joukkoja takaisin pohjoiseen?

Itävallan keisari tekee liiton puolesta uhkarohkean päätöksen ”Unohtakaa Wien, tahdon murskata Napoleonin”. Liitto kokoaa ennätyksellisen suuren armeijan joka hyökkää Napoleonin kimppuun Kasselissa, mutta edelleen Napoleon valitsee taktiikaksi perääntymisen. Ajanpeluu sopii Napoleonille, sillä Turkkilaiset liittolaiset piirittävät Wieniä ja uhkaavat kohta myös Preussia ja Venäjän huoltolinjoja. Napoleon laskeskelee saavansa kesään mennessä kokoon reilusti yli sadantuhannen miehen vahvuisen armeijan, jolla lyödä vihollista kun tilanne on otollinen.

Joko sotaväsymys pian alkaa iskemään suuren sodan osapuoliin, jatkuu…

Kuvia:

Neljäs pelikerta, 12.10.2009

Toukokuu lämmössä Ranskan joukot lähtivät vastaiskuihin.  Ranska mursi Brysselin ja Mainzin puolustukset ja valloitti kaupungit takaisin itselleen. Papacyssa nostettiin vastahakoisesti venäläisiä lippuja salkoihin. Dutchies siirtyi Preussin haltuun.

Kesäkuu 1805

Kesäkuun kuumuus korvensi Eurooppaa kun diplomaatit toivat kuninkaille ja keisareille viestin Espanjan ja Ranskan liitosta. Turkkilaiset lu0vuttivat alueitaan Espanjalle ja huhuiltiin, että se oli maksu liitosta. Eurooppa oli viimeinkin täysin jakautunut.

Varustelu eri puolilla jatkui. Ranska ilmeisesti vahvisti olemassa olevia armeijoitaan. Ruotsi lähetti armeijakunnan Sveaborgiin ja paine Pietarin suunnalla kasvoi, yllättäen sinne perustettiinkin lisäjoukkoja, myös Kutusov sai uuden armeijakunnan. Venäjällä riittää roskaväkeä jota laittaa aseisiin, mutta miten on laadun laita. Vapaat pikkuvaltiot lisäsivät joukkojaan varuskuntiin ympäri Keskieurooppaa.

Laivastot vetäytyivät satamiin, pois lukien Venetsiasta Itävaltalaisia kyydinnyt Venäjän laivasto, joka purjehti Marseillen edustalle, jossa liittyi Brittien laivastoon, joka sitten purjehti lopuksi takaisin satamaan. Myös ruotsalaiset päättivät seilata merellä.

Sodankäyntivaiheessa Ranska antoi muiden liikkua ensin ja Preussi-Venäjä-Itävalta liikkuttivat joukkojaan yhteisen suunnitelman mukaan. Liittokunta juhli, Napoleon kuitenkin myhäili, taktisti kömpelö ‘manouvre’ oli strategisesti nerokas.  Turkkilaiset marssivat raivospäänä Lubliniin ja onnistuivat syömään matkalla valloitetuilta alueilta, ja säästyivät mieshukalta.

Kolme armeijakuntaa villejä ja väkivaltaisia feodaali ratsumiehiä jylisti Wienistä Mainziin ja liittyi Napoleonin komentoon. Grand Armee alkoi olla voimakkaassa kunnossa. Tilinteon aika lähestyisi. Preussi, Venäjä ja Itävalta kokisivat pian omakohtaisesti paremman ja voimakkaamman armeijan voiman.

Wienissä turkkilaiset murtautuivat kaupunkiin sisään ja 3 itävaltalaista osastoa antautui, Wien oli vallattu! Itävallan sodanjohto laski, että sen antautuneiden joukkojen määrä oli täyden armeijakunnan verran, 20.000 miestä. Myös Military Borderissa Turkki rymisti sisään.

Venäjä hyökkäsi Firenzeen ja siellä ollut ranskalainen yhden jalkaväkiosaston kokoinen hämäysarmeijakunta antautui. Preussilaiset liikkuivat Amsterdamiin, tuhansia saksonilaisia kuoli Hoehenloehen komennossa matkalla, mutta se pakotti kaupunkia puolustaneet joukot antautumaan. Itävaltalainen kevyt jalkaväki rynni Pariisiin, mutta päätti taistella apuun rynnänneitä ranskalaisia kotimaan puolustajia vastaan huonolla menestyksellä.

Bernadotte marssitti armeijakuntansa Naplesiin ja valtasi sen helposti, koska puolustusta ei ollut ollenkaan. Ketään ei myöskään kuollut nälkään matkalla, sillä italian kansan tervehtivät ranskalaisia vapauttajina ja jakoivat ruokaa ja viiniä! Wurttenburgilaiset tulivat Ranskan puolelle ottamaan vangiksi itävaltalaisia garrisoneja. Bavarialainen armeijakunta marssi itävallassa pohjoiseen ja nautti itävaltalaisten kestityksestä, samalla valloittaen kaksi itävaltalaista provinssia.

Liittouneiden pääarmeija eteni provinssin verran etelään pakottaen Maintzin kaupungin antautumaan. Napoleon puolestaan ei liikahtanut mihinkään, rahat olivat vähissä, tarvetta liikkelle ei ollut  ja Suuren Armeijan sijainti oli strategisesti loistava. Kesäkuu kääntyi lopulleen, sota jatkui edelleen, mutta taisteluväsymystä oli jo selvästi havaittavissa. Rauhasta vitsailtiin entistä totisemmin.

Itävallan tilanne on surkea, ei rahaa ja 5 manpoweria.

Tilanne (2/44) – kesäkuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 15 15 15 14 17 14 16
% of target 3,86% 3,60% 4,17% 4,17% 5,30% 4,40% 4,91%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP
1805 DEC
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Viides pelikerta, 26.10.2009

Heinäkuu 1805

Odottaan Englannin lehdistöä… lopettakaapas se teen juonti ja menkää töihin. T: Tapoleon

… Englanti päätti sitten tehdä omassa formaatissaan taas tämänkin, tee, punta, vääränpuoleinen liikenne ja kaksi kerroksinen bussi. Kieltämättä kuitenkin varsin tyylikäs tuotos:

http://i213.photobucket.com/albums/cc14/Traject0ry/pagef-1.png


Kuudes pelikerta, 2.11.2009

Elokuu – Syyskuu 1805

Mitään merkittävää ei tapahtunut, mitä nyt Itävalta antautui Turkille ja Syyskuussa Ranska kyllästyi sotimaan ja niin sanotusti minioi riskit ja kirjasi kampanjan tappiot ja antautui Preussille ja Itävallalle.  Ranskan kannalta rauhanehdot olivat kelvolliset (pelissä ollaan kuitenkin pahasti tappiolla ja tukevasti viimeisellä paikalla voittopisteissä).  Preussi ja Itävalta saivat muutamia alueita, 24 kuukauden mittaisen rauhan ja keisarillisia avioliittoja (Itävalta-Ranska). Pakkorauha idässä pakottaa kuitenkin Ranskan katsomaan muihin suuntiin, sillä suuren sotakoneen on sodittava.

Turkki aloitti vetäytymisen kohti omia maitaan liittoutuneiden jahtaamana, mutta pohjoisessa myös valloitti Venäjältä provinsseja.

Englanti joi teetä, Espanja oli hiljaa.

Tilanne (3/44) – syyskuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 22 22
21
20
28
21
24
% of target 5,66% 5,28% 5,83% 5,95% 8,72% 6,60% 7,36%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Seitsemäs pelikerta, 9.11.2009

Lokakuu 1805

Lokakuun alkupäivinä Kööpenhamina vavahtaa: Juutinrauman toiselle puolelle tunkeutunut ja Holstein-Gottorpin suvun Ruotsin valtaistuimelta suistanut Venäjä julistaa nyt vuorostaan Tanskalle sodan. Syy ja oikeutus eivät ihmetteleville tanskalaisille selviä, vaikka Pietarista annetaan ymmärtää, että kyse on Holsteinin ruhtinaskunnan perimyksestä. Ulkopolitiikasta paremmin perillä olevat ovat sitä mieltä, että kyse on Ranskan vaikutusvallan vaivihkaisesta kasvusta irstailevan Kristian VII:n suosikki Struenseen hiljaisella suostumuksella. Ja mitä nähdäänkään: isänmaansa vaaran hetkellä tanskalaiset tarttuvat aseisiin Ranskan poliittisella tuella, ja Jyllannissa maihin nousseiden venäläisten ensimmäinen rynnäkkö tukehtuu vereen Kööpenhaminan vallien edessä. Tsaarin armeijat asettuvat piirittämään kaupunkia samalla kun brittiläis-venäläinen laivasto- osasto saartaa Tanskan laivaston Hampurin redille. Mitä mahtaa Tanskan sota tuoda tullessaan, kun Ruotsinkin valloitusta yhä itketään venäläisissä mökeissä?

Keskisessä Euroopassa vallitsee pingottunut rauha, kun armeijat palailevat kotiin sotakentiltä. Keisari Napoleon ei kuitenkaan palaa Pariisiin, mitä pidetään yleisesti hälyttävänä merkkinä, vaan joukkoja keskitetään Napoleonin ja marsalkka Nicolas Jean de Dieu Soultin johdolla Kanaalin satamiin ja La Rochelleen. Onko Lontoon kahviloissa jo kauan povattu maihinnousu viimein tulossa? Britannian laivaston pääosat ovat kaukana Välimerellä, ja Maltalla nähdäänkin erikoinen välinäytös. Ranskalais-turkkilainen laivasto-osasto asettaa saaren ja Vallettan laituriin kiinnittyneen brittiläisen eskaaderin ja sen kuljettaman armeijakunnan merisaartoon. Asetelma viittaa siihen, että laineilla on pian verta.

Jos Eurooppa Pohjolaa lukuun ottamatta näyttääkin rauhoittuneen, sodan tulet leimuavat yhä idän aromailla. Maanosan reunamilla Kaukasuksen yli marssineet Venäjän armeijat piirittävät Armenian Erzurumin ja valtaavat kaupungin lyhyen kahakan päätteeksi. Konstantinopolissa uskotaan armenialaiskristittyjen kavaltaneen kaupungin viholliselle. Venäjä piirittää Konstantinopolia ja Adrianopolia, muttei yritä rynnäkköä kumpaankaan kaupunkiin. Sulttaani Selim III:n huhutaan siirtyneen divaaninsa jäsenten ja haareminsa kanssa turvaan Bosporin toiselle rannalle. Piiritetyssä Konstantinopolissa kuolee nälkään tuhansia, mutta sekä Kiovan että Nemirovin kaupunkien yllä liehuu osmanien puolikuu. Samaan aikaan turkkilaisten laumat rynnistävät jo kohti Smolenskia.  Voittaako Aleksanteri Konstantinopolin vain menettääkseen toisen tai molemmat pääkaupunkinsa musulmaaneille?

Sota jatkuu myös Itävallan-Turkin rajalla. Venäläiset yrittävät tavoittaa Pechlivan Khanin ylittämällä Itävallan rajan Steiermarkissa, mutta nopealiikkeiset turkkilaiset vetäytyvät heidän kömpelön väkirynnäkkönsä alta. Ruhtinas Friedrich Ludwig zu Hohenlohe-Ingelfingenin kahteen armeijakuntaan jaetut 25 tuhatta preussilaista sen sijaan onnistuvat yllättämään vetäytyvän Kushanz Ali paššan turkkilaiset ja syyrialaiset Kroatiassa, jota ranskalaiset nimittävät Illyriaksi. Taistelukosketus saadaan aamupäivällä Kupa-joen rantamilla. Hohenlohen valitsema taktiikka on murtaa turkkilaisten rintama porrastetulla hyökkäyksellä. Aggressiivinen Kushanz Ali puolestaan tietää, etteivät hänen 23 tuhatta balkanilaista, anatolialaista ja syyrialaista talonpoikaansa ja   paimentolaistaan kestä kurinalaisina puolustuksessa ja päättää sotkea preussilaisten oppikirjamaiset suunnitelmat raivokkaalla vastahyökkäyksellä. Armeijat törmäävät yhteen saksalaisten Karlstadtiksi kutsuman Krajovačin kaupungin edustalla.

Hetken aikaa lopputulos on sodan jumalattaren vaakakupissa, kunnes kohtalo puuttuu peliin: turkkilaisia niin ikään takaa-ajavat ruhtinas Mihail Illarionovitš Goleništšev-Kutuzovin neljä armeijakuntaa, 34 tuhatta venäläistä sielua, ovat rientäneet koko päivän pikamarssia kohti tykkien jyskettä ja ehtivät iltapäivän lopulla liittymään taisteluun. Varjot alkavat jo pidentyä taistelukentällä ja Kushanz Alin keskusta horjuu venäläisten rynnistyksen paineessa, kun Preussin kaarti taajana rivistönä marssii esiin rumpujen päristessä. Hämärtyvässä illassa rynnäköön valmistautuvien kolonnien liput hulmahtavat auki, ja Dinaaristen Alppien taakse jo painuva aurinko kultaa viime säteillään kaartin rykmenttien pistimet. Turkkilaiset tekevät raivoisaa vastarintaa, mutta kaartilaisten rynnäkkö on vastustamaton. Kushanz Alin rintama luhistuu ja turkkilaiset kääntyvät sekasortoiseen pakoon taistelukentältä. Takaa-ajo pääsee kuitenkin alkamaan liian myöhään, eikä Preussin ja Venäjän ratsuväki enää tavoita osmanien pääjoukkoa, vaan Kushanz Alin jälkijoukko irtautuu yön aikana kosketuksesta preussilaisen ja venäläisen ratsuväen kanssa. Siitä huolimatta päivä on ollut verinen: kolme tuhatta preussilaista, tuhatkunta venäläista ja kymmenisen tuhatta turkkilaista sotilasta on maksanut hengellään ruhtinaittensa rikoksista.


Kahdeksas pelikerta, 23.11.2009

Marraskuu 1805

Marraskuun alkaessa Espanja vahvisti asemiaan ulkopoliitikassa solmilla liiton Venäjän ja Iso-Britannian kanssa. Ranskan sodanjohto reagoi kasvavaan uhkaan keskittämällä joukkoja Espanjan rajalle turvaamaan Ranskan rauhaa. Länsi-Euroopan viettäessä rauhallista elämää toipuen sodasta Itä-Euroopassa jatkui Preussin ja Venäjän kampanja turkkilaisongelman parissa. Aleksanterin Konstantinopolin piirritys joukkojen puhti rupesi kuitenkin laantumaan ja itse Aleksanterille tuli kiireinen tehtävä tarkastaa Moskovan puolustusta (jatkossa tulemme huomaamaan kuinka tärkeä tehtävä tämä olikaan, loistavaa ennakointia suurelta johtajalta). Turkkilaisten joukot operoivat Venäjän maaperällä piirittäen useampaa Venäjän kaupunkia. Tuloksena Silistran valtaus ja 6000 venäläistä sotavankia. Vastavetona Preussin armeija valtasi Turkilta takaisin Nemirovin kaupungin ottaen 1000 turkkilaista vankia.

Myös Keski-Euroopassa nähtiin muutamia mielenkiintoisia tapahtumia. Preussin armeija tarjosi näytteen armeijansa täsmällisestä toiminnasta, kun Amsterdamissa olevan varuskunnan huolto-operaatiossa sattuneen erehdyksen seurauksena 1000 miestä menehtyi nälkään. Itävallan armeija aloitti talvisotaharjoitukset Preussin rajan tuntumassa vuoristossa. Ranskan propagandaosastolla asiasta tietenkin omat näkemykset. Venäjän piiritys puri ankarsti Kööpenhaminassa kärvisteleviin tanskalaisiin joukko-osastoihin aiheuttaen 2000 miehen tappiot Tanskan armeijalle.

Iso-Britannia näyttäytyi myös taistelukentillä. Ranskan lehdistön naljailevat lööpit saarivaltion armeijan tasosta, saivat Englannin kenraalit esittelemään joukkojensa taistelukykyä. Punatakit valtasivat Kreetan välimereltä ylivoimaiselta viholliselta pienin tappion. Joidenkin huhujen mukaan joukkojen voimasuhteet olivat suuresti liioiteltuja.

Joulukuu 1805

Berlinin neuvottelupöydässä tuntee kiristyivät ja äänensävy voimistui, kun Venäjän johto esitti Preussille näkemyksiään Puolan kohtalosta ja omistuksesta. Itävallan solmiessa liiton Turkin kanssa, Preussi totesi aselevon Turkin kanssa tarpeelliseksi nykytilanteessa ja otti vastaan Turkin antautumisen. Saatiihan rauhan osoituksena Turkista kaunis vaimo Preussin prinssille. Aleksanterin jatkaessa propagansaa Suur-Venäjä hankkeesta, Itävalta ja Preussi sanoivat irti liittonsa Venäjän kanssa pelätessään joutuvansa hankkeen maksumiehiksi. Pian kuitenkin levisivät huhut maailmalle että tämän pöyristyttävän operaation takana olisikin suuret rahoittajat, sillä myös Englanti otti Turkin antautumisen vastaan. Turkki tosin joutui luovuttamaan Egyptin sikariklubin kevätretkien käyttöön.

Ranska vastasi Espanjan solmimiin liittoihin purkamalla oman liittonsa Espanjan kanssa. Kuka sitä nytten rupeisi istumaan liittouman neuvottelupöydässä vastapäätä kahta vanhaa vihollista.

Itämerellä tuulet olivat suotuisat kun Venäjän laivasto vetäytyi Tukholmaan talvihuoltoon. Tanskan laivasto yllätti täysin voittamattomana pidetyn Englannin laivaston tuhoten vastapuolelta viis laivaa kärsiessään itse vain yhden laivan menetyksen. Tämän jälkeen sotaisa laivasto jatkoi sopivin tuulin matkaa vielä Kööpenhaminan edustalle upottaen kaksi venäläistä laivaa. Venäläisten rippeet onnistuivat pakenemaan Tukholman telakoille. Kööpenhaminan edustalle saatiin korkeaarvoisia vieraita kun Nelsonin laivasto purjehti paikalle hätiin haastamaan Tanskan mainetta niittäneen laivaston. Tanskan laivaston kärsiessä 8 laivan tappiot ylivoimaista vihollista vastaan, Nelson joutui toteamaan kahden laivan menetykset. Operaation päätteeksi venäläisten maajoukot mursivat lopullisesti sitkeän Kööpenhaminan puolustuksen pakottaen Tanskan antautumaan.

Turkin ja Venäjän sota jatkui maataistelulla Ekaterinovslavissa molempien kärsiessä 3000 miehen tappiot taistelussa, jossa kumpikaan ei selvinnyt voittajaksi. Venäjän Kievin piirritys ei tuottanutu tulosta, vaan Turkkilaiset pitivät pintansa valloitetussa kaupunigissa.

Joulurauhaa

Tilanne (4/44) – Joulukuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 31 29
27
26
40
26
32
% of target 7,97% 6,95% 7,50% 7,74% 12,46% 8,18% 9,82%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC 4 7 5 6 1 3 2
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Kampanjaseurana : Toinen osa – Sodan suunta kääntyy

Bookmark and Share

56 comments to Empires in Arms – kampanjaseuranta – Nukkuva hirviö herää

You must be logged in to post a comment.