Kirjaudu portaaliin.

Poikkeusjärjestelyt

Kerhohuone

Kerhohuone on avoinna seuraavasti:
MA: 17.30 ->
KE, TO: 17.00 ->
LA, SU: 12.00 ->

Isäntä on avaamassa ovia yleensä n. 2 tuntia aloitusajasta, ota tämä huomioon kun saavut paikalle. Pelata voi pidempäänkin. Soita isännälle että pääset alaovesta sisään. Kerhohuoneen isäntien yhteystiedot

Kategoriat (Jutut)

Juttuarkisto

Black powder

Napoleonic taisteluraportti: Vetäytymistaistelu El Perezistä

Pelasimme tänään viiden kenraalin voimin mahtavan Napoleonic-pelin Black Powder sääntösetillä ja 15mm miniatyyreillä. Vastakkain asettuivat jälleen britit ja ranskalaiset taistelussaan iloisen ja aurinkoisen Iberian niemimaan herruudesta. Skenaariona oli sääntökirjan fiktionaalinen tehtävä, jossa alivoimaiset brittijoukot (+liittolaiset) pyrkivät vetäytymään El Perezin kaupungista suuremman ranskalaisarmeijan kynsistä. Britit (joita oli reilu divisioonallinen verrattuna ranskalaisten vajaaseen kahteen) voittaisivat, mikäli saisivat puolet joukoistaan vedettyä lähellä olevan joen yli. Joki voitiin kuitenkin ylittää vain yhdestä kohtaa, mitä piti pieni ranskalaisvaruskunta.

Tämä jutun lisäksi lisää kuvia löytyy: Juhan Blogista

Alla taistelukenttä brittien vetäytymissuunnasta päin katsottuna:

Brittien ensimmäinen prikaati oli vetänyt lyhyen korren ja joutunut viivyttelyosastoksi muiden valmistautuessa pikaiseen “taktiseen” vetäytymiseen. Hammasta purren ohut punainen linja otti asemansa (tykkien takana vihattu Sharpe poikineen):

 

Brittien vasen laita perääntyy ratsuväen suojaamana:

 

Pieni ranskalaisvaruskunta asemissaan:

 

Ranskalaisten kärkijoukot etenevät El Perezin halki. Kaupungin kapeat kadut pakottivat etenemistä pitkässä marssirivistössä, mikä hankaloitti liikettä ja massan saamista taistelukosketukseen. Ranskalaisten strategiana oli tuoda oikealta kaksi kolmesta jalkaväkiprikaatistaan ja näin tämä oli selkeä painopiste. Keskeltä tulisi kolmas prikaati sekä yhteen kootusta tykistöstä muodostettu “Grande Batterie” ja vasemmalta puolestaan tulisi ratsuväkidivisioona tykkeineen. Ideana oli että tykistö pehmittäisi keskellä olevia vihollisia ja ratsuväki pyrkisi nopeasti linjan läpi uhkaamaan vetäytyviä joukkoja ja hidastamaan näitä.

 

 

 

 

Vastatykistötoiminnan pelossa jalkaväki marssi keskellä tykkien edellä (hevosvankkureilla vedettävät tykit kulkevat nopeampaa mutta ovat haavoittuvaisempia). Tämä oli kuitenkin virhe, sillä jalkaväen komentaja ei ollut tilanteen tasalla ja noin kolmen kierroksen ajan kriittinen osa prikaatia ei suostunut liikkumaan. Tällöin suurin osa tykeistä jäi näiden taakse mottiin. Britit tekivät lisäksi röyhkeän vastahyökkäyksen ratsuväen tykistöllään, joka karautti vankkureineen aivan ranskalaisten linjojen eteen, asetti tykit sekunneissa ampumakuntoon ja antoi kanisteritulen laulaa. Tuloksena oli kaksi tuhoutunutta ranskalaispatteria, jotka olivat vielä marssimuodostelmassa haulien sataessa ympärillään:

 

 

Britit olivat myös asettaneet oman ratsuväkensä pääjoukon ranskalaisten vasemmalle sivustalle. Näiden tarkoitus oli viivytellä vihollista, mutta nuoret kuumakallet ymmärsivät käskynsä väärin. Blunderin jälkeen alivoimaiset brittiratsumiehet rynnäköivät suoraan ranskalaisratsuväkeä vastaan.

 

Innokkuus osoittautui kohtalokkaaksi brittien raskaalle ratsuväelle, joka tuhottiin. Kevyemmät husaarit selvisivät vähemmällä. Kuitenkin ranskalainen ratsuväki osoittautui yhtä kurittomaksi: ensin komennot eivät menneet muutamaan kierrokseen läpi ja lopulta he peräti ymmärsivät käskyn väärin (taas blunder) ja raskas ratsuväki lähti vetäytymään poispäin vihollisesta! Ratsuväen tykit kuitenkin saatiin tuliasemiin edellämainittujen röyhkeiden brittitykkien lähettyville, mutta näiden tuli puolestaan osoittautui erittäin tehottomaksi.

 

 

Myös ranskalaisella jalkaväellä oli ongelmia edetä. Oikealla laidalla jalkaväen ensimmäiset osastot eivät ymmärtäneet etenemiskäskyä ja samalla estivät koko takana olevan massan liikkumisen muutamaksi kierrokseksi. Ongelma ratkesi vasta kun ranskalaisten ylipäällikkö saapui paikalle käskemään joukkoja henkilökohtaisesti.

Keskustassakaan ei puolet prikaatista osannut (tai uskaltanut – brittien tykit olivat pelottavan lähellä) liikkua. Kaksi pataljoonaa kuitenkin lähti urheaan hyökkäykseen joka mursi pataljoonan brittien keskustasta ja tuhosi muutama tykkiä:

 

 

Liian pitkälle edenneet pataljoonat kuitenkin saivat lopun brittilinjan tulet niskaansa, mikä osoittautui erittäin tehokkaaksi. Lisäksi brittien etulinjaan tuomat ratsuväen tykit tekivät taas röyhkeän tehokkaan manööverin ja siirsivät osan tykeistään ampumaan näitä kärkikiiloja kanisterilla kylkeen. Molemmat pataljoonat tuhoutuivat ja samalla keskellä sijaitseva prikaati murtui! Alla olevassa kuvassa nämä pataljoonat näkyvät keskellä juuri ennen kuin kylkeen ilmestyneet tykit tuhoavat ne:

 

Lopulta Ranskan oikealla ollut suma kuitenkin purkaantui. Kärkipataljoonat ottivat ampumalinjat ja tuhosivat heitä hidastamaan jätetyt brittihusaarit armotomalla ristitulella. Alla olevassa kuvassa taaempana olevat pataljoonat ovat ottaneet asemat suurinpiirtein siinä missä ensimmäiset kaksi pataljoonaa tuhottiin.

 

Tällä välin taistelu sillasta kävi kiivaana. Sillan kapeuden johdosta ranskalaisvaruskunta saattoi estää brittejä ylittämästä sitä minkäänlaisessa järkevässä muodostelmassa. Rantaan asettuneet brittipataljoonatkaan eivät saaneet hetkautettua osastoa asemastaan. Ranskalaisen strateginen “korkki” piti.

 

 

Tässä vaiheessa oltiin myös ranskalaisratsuväen parissa suoritettu kurinpalautus. Rakuunat saivat vihdoin viimeisteltyä kaikkia ärsyttäneet brittien ratsuväkitykit ja divisioona otti muutenkin hyvät asemat – valmiina uhkaamaan brittien oikeata laitaa.

 

 

Ranskalaisten oikea sivustakin oli vihdoin saatu kuntoon. Ylikomentaja johdatti muutaman pataljoonan keskelle tulilinjaksi samalla kuin ranskalaisten viimeinen prikaati eteni pysäyttämättömänä hyökkäyskiilana oikealla (4 pataljoonaa 2×2 muodostelmassa):

 

 

Eipä aikaakaan kun hyökkäyskiilat mursivat brittien laidan sekä sitä vahvistamaan tuodut joukot. Lähitaistelu oli tosin tiukkaa, mutta lopulta ranskalaisten massa ja agressio kantoivat heidät voittoon!

 

 

 

Tilanne toisella sivustalla näytti sekin uhkaavalta briteille. Ratsuväki oli valmiina vyöryttämään linjan, jonka äärimmäinen pataljoona joutui jo asettumaan neliömuodostelmaan. Tämä takaisi hetken turvan, mutta toivo pakenemisesta alkoi selväsi hiipua miesten mielissä. Sillan tuntumassa suuri joukko brittipataljoonia sumputtui yhä lähemmäksi siltaa. Paniikki alkoi iskeä, muttei pakotietä ollut.

 

 

Lopulta sillan luokse änkeytyneet britit joutuivat todistamaan pelottavaa näkyä: kaksi ranskalaisprikaatia marssi kohti pistimet valmiina samalla kuin ranskalaisratsuväki valmistautui hyökkäykseen heidän oikealla laidallaan.

 

 

Sillalla alkoi viimeinen epätoivoinen lähitaistelu, joka ei kuitenkaan ratkaissut mitään. Epäedullisessa muodostelmassa olevat britit eivät kyenneet murtamaan edes tätä pientä ranskalaispataljoonaa, joka oli jo kärsinyt pahoja tappioita.

 

 

Vihdoin ja viimein kauan odotettu ranskalaishyökkäys iski brittilinjaan kuin hyökyaalto. Puolustusmuodostelmiin menevät britit kestivät ensimmäisen iskun, mutta tilanne oli toivoton.

 

 

Lopulta brittikenraalin ei auttanut muu kuin antautua. Vastahakoisesti hän käski miestensä vetää esiin valkoiset nenäliinansa ja adjutanttinsa viedä kenraalin miekka ranskalaiskomentajalle.

 

 

Vive l’empéreur!

Bookmark and Share

21 comments to Napoleonic taisteluraportti: Vetäytymistaistelu El Perezistä

You must be logged in to post a comment.