Kirjaudu portaaliin.

Poikkeusjärjestelyt

Kerhohuone

Kerhohuone on avoinna seuraavasti:
MA: 17.30 ->
KE, TO: 17.00 ->
LA, SU: 12.00 ->

Isäntä on avaamassa ovia yleensä n. 2 tuntia aloitusajasta, ota tämä huomioon kun saavut paikalle. Pelata voi pidempäänkin. Soita isännälle että pääset alaovesta sisään. Kerhohuoneen isäntien yhteystiedot

Kategoriat (Jutut)

Juttuarkisto

Bolt Action

Hyökkäys kylään – Bolt Action taisteluraportti

 

Tilanne ei näyttänyt hyvältä Obersturmführer Hans Lugerin mielestä. Hyökkäyskäsky oli kuitenkin annettu, ja pieni Saint-Denain-Sur-Merin kylä oli vallattava takaisin. Ongelmana vain oli, että tiedustelutietojen mukaan hänen joukkuettaan vastassa oli samansuuruinen tai kenties jopa suurempi joukko englantilaisia eliittilaskuvarjojääkäreitä. Panssaritukea ei hyökkäykselle oltu myönnetty, sillä taivas oli tänään mustanaan Jaboja.

Obersturmführer Luger nousi seisomaan kubelwageninsa takapenkillä ja vertasi etumaastoa karttaansa. Tiedustelijoiden mukaan vihollinen ei kuitenkaan ollut vielä ehtinyt miehittämään kylää kunnolla – korkeintaan muutama ryhmä ja joitakin tukiaseita oli asemissa. Nopea hyökkäys kylän lounaispuolella sijaitsevien kukkuloiden turvin saattaisi yllättää Tommyt. Operaatio oli riskialtis ja nojasi mekanisoidun SS-komppanian parempaan liikkuvuuteen, sekä tietenkin ryhmien vahvempaan aseistukseen sekä nuorten SS-miesten rautaiseen taistelutahtoon ja valmiuteen uhrautua oikean asian puolesta kapitalistisia schweinhundeja vastaan.

Suunnitelmaan kuului eri osastojen saumaton yhteistyö. Hyökkäys alkaisi keskeltä, jotta puolustajat eivät voisi olla varmoja kummalle laidalle painopiste muodostuisi. Keskustan hyökkäystä tukisi tarkka-ampuja sekä tykistön tulenjohtaja, joka johtaisi häirintätulta keskustaan. Tämän oli tarkoitus estää vihollisen vasenta laitaa rientämästä painopisteen – vihollisen oikean laidan – apuun. Hyvällä tuurilla tuli saattaisi myös lamauttaa osan puolustajista. Suojan turvin kaksi mekanisoitua ryhmää etensivät ripeästi saksalaisten vasenta laitaa pitkin ja iskisivät syvälle vihollisen selustaan.

“Zehr güt”, Luger mutisi samalla kun taittoi kartan laukkuunsa. Hän otti vieressä odottavalta Hauptscharführerit radion mikrofonin ja jakoi lyhyen hyökkäyskäskyn. Taistelu oli alkanut, ja ajoneuvot ampaisivat eteenpäin.

 

Taistelukenttä kuvattuna hyökkääjien laidasta. SS-miesten tuli päästä 12″ päähän vihollisen reunasta mahdollisimman monella joukolla.

 

Tulitaistelu alkoi jo ennen kuin ensimmäiset ajoneuvot saapuivat näköetäisyydelle kylästä. Tarkka-ampujat aloittivat tiukan tulitaistelun keskustassa, joka ei kuitenkaan aiheuttanut muuta kuin harmaita hiuksia hyökkääjille.

 

Tiukka kaksintaistelu tarkka-ampujien välillä (brittien tarkka-ampuja on harmaassa talossa)

 

Scheisse, was ist das?! Puolustajilla olikin panssaritukea raunioituneen tehtaan tuntumassa.

 

 

 

 

Keskustan hyökkäys lähti käyntiin Hans Lugerin toivomalla tavalla. Puolustajat eivät olleet varmoja hyökkäyksen painopisteestä ja jättivät näin suuren osan joukoistaan joko toimettomiksi ja peräti vahvistivat vasenta laitaansa hieman.

 

 

Vasemmalta koukkaavan ryhmän eteneminen sujui verkkaisesti. Ryhmä saavutti kylän keskustan eikä tappioita aiheutunut hajanaisesta tulituksesta huolimatta.

 

Hans Lugerin hymy kuitenkin hyytyi nopeasti. Puolustajat saivat vahvaa ja tarkkaa tulitukea, joka kohdistui keskellä etenevään tukiryhmään. Lyhyt keskitys ei onneksi aiheuttanut suurta tuhoa, mutta Lugerin kubelwagen kyllä joutui lunastukseen. Obersturmführerin olisi johdettava hyökkäystä jalan.

 

Keskityksestä toipuneet saksalaiset jalkautuivat puolitelavaunusta ja eteneivät varovaisesti kylään. Vihollinen oli vihdoin saanut vainun painopisteestä ja alkoi siirtämään joukkojaan tähän suuntaan. Saksalaisten häirintätuli, joka saattaisi kasvaa tuhoisaksi keskitykseksi, kuitenkin uhkasi edelleen puolustajien reservejä, mikä antoi hyökkääjille tilaa edetä. Häirintätuli osoittautui kuitenkin myös haitaksi saksalaisille, jotka eivät uskaltaneet edetä liian lähelle tulenjohtajan asettamaa maalia, joka oli asetettu liian lähelle hyökkäysuraa.

 

SS-miehet suojautuvat brittien tarkka-ampujalta (toinen kerros, vasemmanpuoleisin ikkuna)

 

Tulitaistelu saksalaisten vasemmalla laidalla kiihtyi. Ensimmäinen koukkaava ryhmä oli edennyt syvälle vihollisen linjoihin ja sitten miehittänyt erään talon alakerran. Hyökkäystä ei viety pidemmälle tässä vaiheessa, sillä SS-ryhmänjohtaja jäi odottamaan reservejä. SS-ryhmänjohtajaa arvelutti lisäksi vihollisen reservit tällä sektorilla, joihin kuului paitsi uusi ryhmä laskuvarjojääkäreitä, myös pelottava liekinheitin. Lähemmäs ei voisi mennä ennen kuin tämä uhka olisi neutraloitu.

Kauhea liekinheitin. Saksalaiset eivät uskaltaneet mennä liian lähelle kentän reunan taloja koska pelkäsivät liekinheittimen aiheuttamia osumia ja pinniä.

Reservit saapuivatkin pikaisesti paikalle rekallaan ja aloittivat etenemisen niittyaukeaman halki kylän laidalla.

 

Tilanne painopisteessä oli tiukka. Vaikka saksalaiset olivatkin pureutuneet kylään nopean etenemisen jälkeen, oli puolustajia enemmän ja lisäksi nämä olivat tulivoimaisempia ja näillä oli liekinheitin. Tykistön (edelleen saapumaton) isku ja viimeisen jalkaväkiryhmän saapuminen paikalle saattaisi kuitenkin muuttaa tilanteen.

 

Kokonaiskuva painopisteestä. Britit ovat asemissa taloissa joissa ei ole kattoja. Liekinheitin on valmiina tekemään kauheuksia valkoisen talon takana ja jeeppi kahdella konekiväärillä suojaa laitaa.

 

Hans Lugerin huomio kiinnittyi kuitenkin oikealle, jossa hänen asettamansa suojaosasto oli murenemassa. Puolustajien panssarivaunu tuhosi saksalaisten selustasuojana toimineen puolitelavaunun ja selustan suojana toimineet pienet SS-ryhmät olivat nekin ahtaalla.

Sitten taivaalta kuului kauan odotettu ujellus. Saksalainen tykistö oli vihdoin aloittanut keskityksensä, mutta Hans Lugerin kauhuksi kranaatit jäivät lyhyiksi!

“NEIN NEIN NEIN!” Obersturmführer itki, nähdessään kuinka räjähdykset ravistelivat kylän keskustaa, jonka peitti sankka tomupilvi. Vähitellen tomupilvestä säntäsi muutama SS-univormua kantava vauhkoontunut teinipoika. Viimeisenä etenevään SS-ryhmään oli osunut pahasti ja Unterscharführerin sekä muutaman muun taistelutoverin menetys oli ollut liikaa ryhmän rippeille, jotka pakenivat taistelukentältä.

Vasemmalla laidalla etenevät SS-miehet yrittivät vielä viimeistä rynnäkköä. Heidän etenemisensä kuitenkin katkesi lyhyeen puolustajien konekiväärijeepin kurvattua mutkan takaa ja avattuaan tulen. Hyökkäys oli toivotonta ja vastentahtoisesti Hans Lugerin oli määrättävä joukkuuensa rippeet vetäytymään.

 

Jälkipelit

Taistelu oli aika murskaava tappio hyökkääville SS-miehille. Pääesikunnassa tultiin siihen tulokseen että oheiset syyt tappioon olivat ne tärkeimmät:

1. Riittämätön rakkaus isänmaata, puoluetta ja Führeria kohtaan

2. Taktiset virheet. Olisi pitänyt käyttää mobiliteettia (vielä) paremmin hyödyksi ja ennen kaikkea pureuduttava taloihin ennen kuin britit ja etenkin heidän reservinsä ottivat nämä asemat. Tykistön maalin asettelu oli huolimatonta. Lukuisia pieniä virheitä.

3. Tykistö petti. Heitin sekä alun preliminary bombardmenttiin että tulenjohtajan keskitykseen ykkösen. Vihollista ei siis pehmitetty taisteluun missään vaiheessa vaan omat kranaatit (viimeistään) tuhosivat armeijani selkärangan.

4. Skenaario ja maailmankaikkeus. Ehkä skenaariosuunnittelussa olisi voinut miettiä vähän tarkemmin vastakkainasettelua, sillä näin jälkikäteen ajateltuna alivoimalla on vähän huono hyökätä kaupunkimaastoon (oli hyökkääjillä sitten kuinka paljon kuljetusajoneuvoja tahansa).

 

Johtopäätös: Ensi kerralla otan enemmän ajoneuvoja ja automaattiaseita. Eteenpäin mennään täysillä ja rynnäköidään aina kun voidaan.

 

Kiitos vielä Samulille hauskasta ja tapahtumarikkaasta pelistä. Ensi kerralla rökitän sut.

 

Bookmark and Share

41 comments to Hyökkäys kylään – Bolt Action taisteluraportti

  • Jees kiitos peleistä! Hyvät setit vaikka oma keskittyminen meinasi vähän herpaantua välillä väsymyksen takia.

    Laskuvarjojääkärit runsailla konetuliaseilla on aika vaikea irrottaa asemista kun ovat sinne kerran päässeet. British Bulldogs jne.

    Vaikka joukkoja oli aikalailla samaan tahtiin niin se kyllä auttoi mua että jyystit omalla tykistölläsi miehistöä ja sain keskittyä yhteen yksikköön kerralla paikallisen miesylivoiman avulla. Ajoneuvot vievät aika paljon “pisteitä” pois massasta ja varmaan pitäisi paljon aggressiivisemmin siirtää joukkoja niillä pienelle alueelle sen sijaan että nyt levittäytyivät niin etteivät voineet tukea toisiaan. Tiedustelujeepit olivat taas kyllä hintansa väärtejä kun parhaimmillaan liikkeen saa 48 tuumaan ja kahdella konekiväärillä on kiva käydä tukemassa omia jalkaväkiryhmiä.

    Tankkikin osoittautui yllättävän hyväksi kun piti sen riittävän kaukana kaikista panzerfaustin kantajista. Rohkea panssarimiehistö osoittautui hyvin toimivaksi omien linjojen takana :)

    Talo ja tykistösäännöt pitää kyllä kerrata vähän paremmin. Ainakin se tykistöiskun osuma taloon jossa useita ryhmiä oli vähän hämärän peitossa. Samoin liekinheittimen toiminta silloin. Eipä tullut ammuttua niin ei jouduttu selvittämään. Hyvä pelote se kuitenkin on.

  • Nyt se on jo monta kertaa osoitettu, että veteraanipuolustaja taloissa on aika vaikea häätää pois. Ja jos talot tai talojen lähellä on objektiivit, niin homma vaikeutuu entisestään. Noissa skenuissa oikeastaan pitäisi antaa hyökkääjälle vaikka 25% – 50% enemmän joukoja tai sitten enemmän off board tukea, esim keskityksiä tms. Toisaalta tuleepahan kivasti loppusodan epätoivoista tilannetta kuvastavia operaatioita ;-)

    Talossa ei saa olla usemapaa unittia, ellei siinä ole kahta kerrosta. Jos on kerroksia, niin sitten arvotaan kummassa kerroksessa kranu räjähtää. Kaikki tilassa oelva ottavat hittiä, jos sallitaan useampi ryhmä. Heittimistä ei hajuakaan, mutta merijalkaväen myötä säännöt pitää kerrata.

    Mutta päasia on, että on hauskaa ja hienoja figuja!

  • Niin, ja kiitos Jaakolle hyvästä raportista!

  • Jooh rakennuksien ampumista pitäisi ehkä jotenkin muuttaa HE aseiden osalta. Ei siinä ole mitään mieltä että suorasuuntauksella tykki ei meinaa millään osua talon seinään. Ei sieltä kuitenkaan oikeasti yritetty ampua yksittäistä miestä vaan seinä sisään ja sirpalevaikutusta koko huoneeseen.

    Esim. HE aseilla ei miinusta coverista osumiseen kun ammutaan rakennuksia voisi olla hyvä. Panssareilla tai muilla PST-aseilla voisi sen jälkeen tehokkaasti vaikuttaa rakennuksissa oleviin ja estäisi sen muuttamisen ihan älyttömäksi linnakkeeksi. Tällä hetkellä ainut oikeasti kunnolla tehoava ase on liekinheitin kun se osuu automaattisesti.

    Ja tosiaan tasaisilla joukoilla puolustus nyt helposti päätyy puolustajan voittoon. Ei se 3vs1 suhde hyökkääjälle ole ihan tuulesta temmattu :)

    • Joo näin on, todentuu hyvin toteamus “ei osu edes ladon seinään” ;-). Kyse lienee siitä, mihin kohtaan seinän tuoma suoja abstrahoidaan, osumiseen vai haavoittamiseen. Voishan sitä soveltaa tuota ei cover miinusta, kun ammutaan seinästä läpi. Pitäis vain sitten päättää mikä on seinien panssariarvo. Tai sitten heitinsääntöä, että jokainen kierros osuminen helpottuu +1. Talo tarjoaisi edelleen sen 6+ vaatimuksen haavojen aikaansaamiseksi. Voishan sitä varovasti testailla…

      • avatar JaakkoB

        Olen lukenut ja tuumaillut noita talosääntöjä, ja oikeastaan noi säännöt suorasuuntausammunnan vaikutuksesta taloon ovat ihan ok. HE-aseiden kannalta talon tuoma suoja on integroitu osumisheittoon, mutta jos saa osuman aikaiseksi on kohteen haavoittaminen aika taattua (ei lisäsuojaa talosta HE aseita vastaan ja HE ase antaa kaiken lisäksi normaalit plussat haavoittamisheittoon). Jos osumista helpotettaisiin, pitäisi haavoittamista hankaloittaa tai muuten tykit olisivat aivan liian kovia talossa kyyhöttäviä puolustajia vastaan.

        Tämän voi kuvitella kuvastavan tilannetta että kyllä se kranaatti taloon osuu, mutta ei siten että se pahemmin hetkauttaisi puolustajia. Lisäksi on hyvä muistaa ampumasektorit – tykit saavat ampua puolustajia mistä suunnasta tahansa kun taas puolustajien pitää pystyä näkemään kohde ikkunasta. Mielestäni tässä pitää soveltaa 90-asteen ampumasektoria, joten talon puolustajat voivat ampua vain tällaisessa sektorissa ulos ikkunoista (sama myös puolustajia ampuville kevyille aseille). Nämä säännöt tietenkin myös tarkoittavat että talossa olevia on vaikea pinnata koska osuminen on vaikeaa (myös raskailla aseilla), mutta tämä on ihan ok koska puolustajien voidaan olettaa toimivan vähän rohkeammin kun ympärillä on suojaa.

        Ainoa mikä taloissa ja ylipäänsä “hard cover”-maastoissa on mielestäni rikki, on se että ne eivät tarjoa minkäänlaista lisäsuojaa epäsuoraa tulta kohtaan. Taloissa tämän voi ehkä perustella sillä että on suurempi riski siitä että joku seinä tai katto luhistuu puolustajien päälle. Kuitenkin on vähän outoa että poteroissa olevat puolustajat kuolevat keskitykseen aivan yhtä helposti kuin avoimella olevat. Tähän voisi mielestäni soveltaa -2 modifieria kun heitetään havoitusnoppaa hard coverissa olevia puolustajia vastaan epäsuoralla tulella. Näin esimerkiksi raskas haupitsi kaivautuneita veteraaneja vastaan vaatisi 3+:aa haavoittaakseen (+4 PEN raskaasta haupitsista ja -2 PEN poteroista normaaliin 5+ heittoon).

        • avatar JaakkoB

          Uusimmassa Wargames Illustratedissa oli muuten siisti Bolt Action taisteluraportti. Tämänkaltaisia etukäteen suunniteltuja ja mahdollisesti umpire-vetoisia tehtäviä voitaisiin järkätä meilläkin, kunhan vaan suunnitellaan ja sovitaan etukäteen mitä joukkoja otetaan mukaan.

          • Kannatan skenariovetoisuutta. Se tosin vaatii hieman duunia umpirelta, mutta on pitkän päälle hauskempaa, kuin ns. listan kautta pelaaminen, joka alkaa aika nopeesti toistaa itseään. Tarinapohjainen ja tehtäväpainotteinen pellaaminen on huippua.

            • Vois kokeilla pelailla vaikka ton Chain of Commandin kampanjakirjan avulla matseja. Tulee vähän vaihtelua ihan normaaliin ja joutuu myös miettimään jatkoa eikä tavoitetta voi yrittää saavuttaa älyttömillä tappioilla.

              • avatar Teemu

                Kuulostaa. Hyvältä!

              • Tuo voi olla hyvä, en tunne koko juttua. Mutta kokemuksesta voin sanoa, siihen pitäisi saada useampi pelaaja mukaan. Ja toinen huomio, että kampanjasta ei kannata tehdä sellaista, että se vaatii aina samat pelaajat vastakkain, silloin homma voi hieman puuroutua.

                • Nojoo toi Chain of Commandin on siis enemmän löyhä järjestelmä tappioiden ja moraalin kehittymisen seurantaan useamman taistelun läpi. Ja tarkoitettu pitkälti samojen pelaajien välillä pelattavaksi. Kuvaa siis esim. viikon aikana tapahtuvia pienen sektorin tapahtumia kahden vastakkain olevan joukkueen välillä.

                  Näihin keskiviikkopelailuihin voisi tuoda mukavaa vaihtelua tuommoinen, mutta toki samaa henkilöä vastaan pelattaessa voi puurouttaa menoa. Isommat kamppikset sitten mun mielestä viikonloppuihin. Johonkin vähintään komppaniakoon taistoon voisi näissä pyrkiä ja varmaan alkaa yhdisteltynä joukot riittämään. Pienemmät osastot ei nyt oikeasti juurikaan itsenäisesti toimi. 1 Panssarijoukkue + 2-3 jalkaväkijoukkuetta voisi olla aika järkevä määrä populaa kentällä per puoli. Eli sen 3-4 tankkia + 6-9 jalkaväkiryhmää tukiaseineen ja hyvät OOB:t kehiin.

                  • Force on Force säännöissä on myös mainio kampanjamalli, jolla voi seurata oman joukkonsa edesottamuksia, kehitystä ja täydennysten vaikutusta, mutta se siitä. Itse asiassa olennaisempaa, kuin kampanja olisi saada/kehittää hyviä skenarioita, joissa lähtökohta ei olisi lista, joka “ostetaan” pisteillä, vaan jokin annettu (mahdollisesti historiallinen) tilanne. Ainakaan minulla ei ole oikein tarvetta pelata pelejä, jotak jotenkin liitetään toisiinsa, vaan hyviä skenuja (lue tarinoita) pelipöydällä, joten mulle maistuu skenrioveroiset pistepelit. Ainakin FoF peleissä, ollaan huomattu, että hyvä skenario kestää uudelleenpelaamista paljonkin. Enemmän on kyse siitä, kuka haluaa ja jaksaa suunnitella noita skenuja, koska se ottaa aikaa ja hieman vaivaa. Se lienee myös syy siihen, että kaikki haluavat säätää sääntöjä, mutta hyviä skenuja ei ole edes markkinassa kovinkaan paljon.

        • Noin ajattelin se manavänkin, noiden raskaiden aseiden tehojen kanssa kannattaa olla aika varovainen, koska BA on kuitenkin peli jalkaväen kiväärimiehille, sama koskee fokus heittää vähän tankit marginaallin tässä pelissä.

  • avatar Teemu

    Bolt Action jatkosuunnitelmiin liittyen:

    Samuli ja Mikko K-S – koskas suunnitellaan Talvisota-kampanjaa? Sodan alkamispäivä lähestyy!

    Juha & muut: suunnitellaan Markon kanssa japsi-armeijaa. Mikä olisi suunnitelma Pasific-peleistä / kampanjasta? Meidän kampanja / maalaus -aikatauluun mahtuisi helmikuusta alkaen…

  • Mulla on Marines joukkue tulossa juuri, maalaus alkanut. Herkolla japanilaisia. Mulla on marraskuun puolessa jo pelin tarpeet maaleissa.

  • avatar Marko

    Mulla tulee olemaan japseja maaleissa myös marraskuussa. Niiden postissa saapumista odotellessa voisin koota ja maalata japanilaisen lentokoneen. En vain osaa päättää tekisinkö ensin “Oscarin” vai “Zeron”…

    • Aika lailla sama, molemmat koneet olivat kovassa käytössä koko sodan. Oscar oli armeijan kone ja Zero laivaston, jos se nyt mitään valinnassa auttaa.

      • Molempi parempi.

        Mutta jos haluaa säätää, laivaston lentotukikohtia oli enimmäkseen pikkusaarilla, armeijan isommilla plänteillä ja mantereella. Paikallinen jalkaväki oli molemmissa todennäköisesti armeijan, vaikka laivastolla omat joukkonsa olikin (erottaa lähinnä vyönsoljesta).

        Kävin aikoinaan Singaporen reissulla brittien vanhassa komentobunkkerissa ja kainaloon jäi joku kirjakin aiheesta. Jostain syystä kukaan vaan ei halua pelata alkusotaa.

  • avatar Marko

    Zeron sitten kokosin ja maalasin (pienimmät transferit tosin vielä uupuvat ja viimeinen vanhennus) jollain “East New Englandin” (kuulostaa oudolta) tukikohdan värein vuodelta -44.

    Oli kyllä hassua koota ja maalata koottava lentokone. En ole sellaista tehnyt sitten ala-asteen. Ärsytti, kun kesken kokoamisen piti maalata ohjaamo. Moottorinkin maalasin epähuomiossa, kun ajattelin, että siitä näkyisi muutakin kuin mustaa ulos. Ei näy. Ja lentäjää ja ohjaamoakaan tuskin näkee.

    • Taitaa olla käännösvirhe. East New Britain on Papua-Uuden Guinean provinssi, jossa on mm. legendaarinen Rabaulin tukikohta.

      http://en.wikipedia.org/wiki/East_New_Britain_Province

      Mjoo… mun Jaava -projekti etenee kuin räkä ylämäkeen. Mutta jos joku oikeasti haluaa kansanyhteisön joukkoja itärintamalle maalata, maalatkaa intialaisia (ja ne ei olleet kaikki gurkhia)*. Ei sinne mitään joukkoja Euroopasta laivattu, Rajesh ja Deepak hoiti raskaat hommat oikeasti.

      Yleinen harhakäsitys on, että alkusota olisi jotenkin pelikelvoton aihe. Asiaa tarkemmin tutkineena voi sanoa, että voimasuhteet olivat yllättävänkin tasaiset — liittouneet vain sössivät homman totaalisesti ja on helpompi sanoa Nipponin poikien tulleen kauhealla ylivoimalla ja kieroilla kepulikonsteilla kuin myöntää omat mokat.

      *) Ei voi mitään, mutta mua nyppii WWII -peleissä “Grey Knights” -syndrooma: Tiikereitä on piilossa joka ladossa ja armeijat koostuu lähinnä kommandoista ja laskuvarjojääkäreistä.

      • Alkusota ei toki ole pelikelvoton aihe, vaan ihan OK. Mulle sopii mikä tahansa periodi, mihn saa hyviä ja hienoja figuja, ja tässä en ole varma miten noiden Britti-Intialaisten kanssa on? Onko sulla hyviä vinkkejä joistain inkkareista? Warlordin valikoima on aika lailla rajallinen. Kyllä sitä alkusotaa voi varmaan ihan briteilläkin käydä, eikös niitä siellä kumminkin ollut, kun joutuivagt sitä siltaakin rakentamaan ;-)

      • Alkusota olisi joo mielenkiintoinen ja ainakin itseä hotsittaisi Afrikan mähinät niin pelillisesti kuin figullisesti. Ja oishan ne aasiankin kampanjat siistiä pelattavaa.

        Juha: Artizan Designs tekee ainakin Sikhejä 28mm skaalassa. Perryiltä saa Sikhi päitä jne. Ja mun ymmärtääkseni “normaalit” intialaiset tuppasivat kuitenkin rullaamaan lähes täysin brittisotilaaseen verrattavissa olevassa varustuksessa ilman turhia päähinekikkailuitakin. Hieman tummempi ihonväri vaan niin hyvä tulee.

You must be logged in to post a comment.