Kirjaudu portaaliin.

Poikkeusjärjestelyt

Kerhohuone

Kerhohuone on avoinna seuraavasti:
MA: 17.30 ->
KE, TO: 17.00 ->
LA, SU: 12.00 ->

Isäntä on avaamassa ovia yleensä n. 2 tuntia aloitusajasta, ota tämä huomioon kun saavut paikalle. Pelata voi pidempäänkin. Soita isännälle että pääset alaovesta sisään. Kerhohuoneen isäntien yhteystiedot

Kategoriat (Jutut)

Juttuarkisto

Empires in Arms

Empires in Arms -kampanja alkanut – lue täältä totta ja tarua tapahtumista

Peli pyörähti käyntiin ma 12.3. 11 pelaajan voimin.

Kartta on toisen pelihuoneen kulmassa omalla pöydällään. Kertokaa, jos tuottaa ongelmia ja vaikka turnausten alla voidaan koittaa siirtää se enemmän syrjään.

Tapahtumista voi lukea alla oleva viestiketjusta. Tänne lisäämme kuvia tilanteesta kartalla.

 

Empires in Arms

EiA Megakampanja – Kampanjaseuranta

Empire in Arms Napoleonin ajan megakampanjan historiikki.

Lue lisää » EiA Megakampanja – Kampanjaseuranta

Empires in Arms

Askartelu- ja EIA-maanantai

Venäläiset juonivat turkkilaisia vastaan.. Espanja tarkkaillessa tilannetta.

Napoleonin ajan kenraalien kohdatessa olivat myös maalauspisteet ahkerassa käytössä. Toisella päydällä olivat Imperial guardin joukot olivat maalauksessa ja itse viimeistelin aiemmin aloitettuja karja-aitauksia ja muokkasin Morian kaivosten sisäänkäynnin alustaa. Myös modernin/pulp ajan veneet lähtivät työstön alle. Toisesta veneestä leikattiin pohja ja hiottiin se tasaiseksi, nyt mainio pelilaudalle. Ei keiku merenkäynnissä.. :)

Lue lisää » Askartelu- ja EIA-maanantai

Empires in Arms

Empires in Arms -kampanja päätökseen – uutta luvassa


Pelaajat vasemmalta: Mikko (GB), Jaakko (Pr), Janne (Itäv), Teemu (Rus), Jussi (GB), Johannes (Spa), Tero (Fra) ja Matti (Tur)

Kerhohuoneella vuoden verran pyörinyt Napoleonin ajan lautapeli Empires in Arms saatiin päätökseen maanantaina. Pelin katsottiin edenneen sellaiseen vaiheeseen, että Ranska tulee pelin voittamaan varmasti. Turkilla olisi vielä minimaaliset mahdollisuudet päästä jakamaan ykköstilaa, mutta se vaatisi erittäin mielenkiinnotonta “istun linnakkeissa ja odotan” -pelityyliä lopun aikaa. Pelin lopetushetkellä vuoden 1812 helmikuussa Preussi oli pisteissä kolmantena.

Lue lisää » Empires in Arms -kampanja päätökseen – uutta luvassa

Empires in Arms

EIA: Kampanjaseuranta 2010-2011

January 1810

Political

  1. Itävalta rikkoi liiton Venäjän kanssa

Land phase

  • Venäläiset valtasivat, ryöstivät ja raiskasivat Jerusalemin; Muhammed kääntyi haudassaan.
  • 35 verenhimoista venäläistä faktoria murskasi 7 faktoria turkkilaisia naisia, lapsia ja eunukkeja

Lue lisää » EIA: Kampanjaseuranta 2010-2011

Empires in Arms

EIA kampanjaseuranta, 1807 – 1808

Napoleon

Tammikuu 1807

  • Venäjä julisti sodan Corfulle, ei puolustusta
  • Ranska voitti Espanjan joukoilla Britit Algeriassa ja valtasi Algerin kaupungin
  • Britit hyökkäsivät vastapalloon vahvistettuina, mutta Ranskan espanjalaiset joukot vetäytyivät

Helmikuu 1807

  • Ranskalaiset (espanjalaisilla) rähisevät taas brittien kanssa Algeriassa; Päivän taistelun jälkeen Ranska vetäytyi
  • Corfu siirtyi takaisin Venäjän hellään hoivaan

Lue lisää » EIA kampanjaseuranta, 1807 – 1808

Empires in Arms

Empires in Arms kampanjaseuranta: Kolmas osa – Toinen suuri sota alkaa (1807)

Kaksi vuotta pelattu.

Kampanjaseuranta: Ensimmäinen osa – Nukkuva hirviö herää (1805)

Kampanjaseuranta: Toinen osa – Sodan suunta kääntyy (1806)

13. pelikerta, 11.01.2010

Tammikuu 1807

•    Venäjä julisti sodan Corfulle, ei puolustusta
•    Ranska voitti Espanjan joukoilla Britit Algeriassa ja valtasi Algerin kaupungin
•    Britit hyökkäsivät vastapalloon vahvistettuina, mutta Ranskan espanjalaiset joukot vetäytyivät

Lue lisää » Empires in Arms kampanjaseuranta: Kolmas osa – Toinen suuri sota alkaa (1807)

Empires in Arms

Empires in arms – kampanjaseuranta 1806 – Sodan suunta kääntyy

Ensimmäinen vuosi pelistä takana.

Kampanjaseuranta: Ensimmäinen osa – Nukkuva hirviö herää (1805)

9. pelikerta, 28.11.2009

Tammikuu 1806

Uusi vuosi alkoi Napoleonin laatiessa uusia kujeita Euroopan valloitukseen. Napolin asukkaat protestoivat voimakkaasti sietämättömiin oloihinsa Ranskan vallan alaisuudessa pakotti Napoleonin antamaan autonomian Napolille. Napoleonin kierot lupaukset tietäen kansa jäi kuitenkin kauhulla odottamaan sopimuksen kääntöpuolen pykäliä.

Venäjän armeijan yksiköt Kutusovin alaisuudessa olivat ajautuneet kauaksi huoltoketjun päästä. Aleksanterin lähettämät huoltokolonnat kuitenkin loukkasivat Itävallan rajaa, josta johtuneen rajaselkkauksen tuloksena Itävallan johto julisiti sodan Venäjälle. Turkin raivoisat joukot tuhosivat paikoilleen juuttuneen Venäjän ratsuväki armeijan Itävallan ja Turkin rajalla. Venäjän huonon sotaonnen vastapainona Tanska siirtyi Venäjän haltuun vahvistaen Venäjän mahtia Itämeren alueella.

Helmikuu 1806

Helmikuun alussa poliittisella rintamalla kummaksuttiin Itävallan ja Espanjan liittoa. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli Itävallan johdon halu ärsyttää Napoleonia tämän ollessa kykenemätön hyökkäämään Itävaltaan tämän vuoden aikana. Kuukauden ainoat taistelut nähtiin Itävallan ja Venäjän välisellä raja-alueella, jossa venäjän joukot vetäytyivät taitavasti Kutusovin johdolla Itävallan hyökkäyksen alta. Talvi osoittautui keskimääräistä ankarammaksi verottaen Itävallalta 10 000 sotilasta. Tietojen mukaan myös Venäjän armeija kärsi raskaita tappioita ankarissa pakkasöissä, mutta maan tapaan ilmoitetutu luvut poikkesivat reilusti lännen laskelmista.

Maaliskuu 1806

Talven väistyessä kevään odotetuin tapahtuma astui voimaan. Napoleon julisti sodan Espanjalle. Ylimielistä valloittajaa osattiin jo odottaa Espanjassa. Toisin kuin Ranskassa, Espanjan johto ei tuudittautunut ylivertaisuuteensa, vaan teki kovasti töitä joulun välipäivinä kehittäen Ranskan vastaisia suunnitelmia. Ranskan armeijan valmistautuessa ylittämään voiton varmaana Espanjan rajan kantautui Napoleonin korviin uutiset Sisilian menetyksestä. Espanja oli tosiaan noussut maihin vallaten Sisilian. Tämä pakotti Napoleonin hakemaan uusia liittolaisia idästä ja solmimaan rauhan Venäjän kanssa. Espanjan operaatio olikin käymässä odotettua vaikeammaksi, joten selusta oli turvattava. Tästä syystä Ranska ja Venäjä solmivat myös hätiköidyn liiton. Millaisiakohan ehtoja löytyy Venäjän muotoilemasta lisäpöytäkirjasta.

Tilanne (5/44) – Maaliskuu 1806

VP current Great Britain France Russia Austria Prus Turkey Spain
VP current 40 35 33 32 50 32 40
% of target 10,28% 8,39% 9,17% 9,52% 15,58% 10,69% 12,27%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC 4 7 5 6 1 3 2
1806 MAR 4 7 6 5 1 3 2
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC
 
10. pelikerta, 7.12.2009

Huhti-kesäkuu 1806

Odotaa Espanjan postitoimiston raporttia…

Huhtikuu 1806

Political

  • Preussi julisti sodan Venäjälle
  • Tanska (muttei Norja) itsenäistyi

Naval:

  • Venäjän ja Tanskan laivastot siirtyivät blokkaamaan preussilaisbrittiläisen laivaston Lyypekin satamaan

Land:

  • Turkkilaiset Ekaterinoslaviin sisään. Venäläiset taistelivat tiedustellakseen Turkkilaisten armeijan vahvuuden.
  • Itävalta sisään Grodnoon, Brest-Litovskiin ja Vilnaan.
  • Ranska tuhosi espanjalaisia vastarintataistelijoita.
  • Preussi tuhosi garrisonin Kovnosta.
  • Preussi tuhosi garrisonin Hampurista
  • Preussi, Itävalta ja Espanja sopivat Ranskan alueen etupiirijaosta. Pariisi Espanjalle.

Toukokuu 1807

Naval

  • Venäläiset jatkavat Hampurin sataman eristämistä. Osa laivastosta siirrettiin takaisin Pietariin.
  • Turkin laivasto kuljetti vahvennuksia Taganrokiin.

Land:

  • Preussi menetti Riikan piirityksessä 1000 miestä sotilaallisessa sähläyksessä.
  • Turkkilaiset löivät venäläiset Ekaterinoslavissa. Venäläisten menetykset 17 000 jalkaväkeä ja 1000 ratsuväkeä ja 2000 kasakkaa. Turkkilaiset menettivät 7000 miestä.
  • Espanja otti Sardiniasta 1000 ranskalaista sotavankia.
  • Ranskalaiset kolkutteli Madridin portteja huonolla menestyksellä. Voi voi Napoa.
  • Ranskan alueiden jakoa tarkennettiin. Espanja ilmoitti kiinnostuksensa Napolin ja Papacyn. Sveitsi kuuluu Itävallalle ja Flanders Preussille.
  • Turkki jahtasi paenneita venäläisiä Kharkovin eteläpuolella. Tappiot venäläisille 16 000 miestä ja Turkilla 3000 tuhatta. Kutusov jäi vangiksi.
  • Napoleonin propagandatiedotteessa mainitaan 4000 nälkään kuollutta espanjalaista. Espanja kiistää tiedot jyrkästi.

Kesäkuu 1807

Political

  • Ranska yritti kosia Itävaltaa. Ei ollut sopiva hetki
  • Ranska itsenäisti Piedmontin.
  • Itävalta uhkaili Espanjaa, ettei tämä tekisi vääriä liikkeitä. Rakoilua liitossa, mutta Espanja pysyi ruodussa.

Naval:

  • Britit häipyivät tanskalaisen merisaartorenkaan läpi Lyypekistä. Tanskalaiset eivät halunneet taistella
  • Tanskalaisia lukuun ottamatta muutkin laivastot vetäytyivät kotisatamiinsa

Land:

  • Vain muutama hassu guerilla ilmestyi Espanjan vuoristoon
  • Guerillat tappoivat kuitenkin depottia vartiovia ranskalaisia
  • Turkkilaiset valtasivat Kiovan
  • Preussi ja Itävalta etenivät hitaasti mutta varmasti kohti Moskovaa ja Pietaria
  • Saxonilaiset marssivat Tanskan salmien yli Kööpenhaminaan 2000 miehen tappioista välittämättä ja mursivat kaupungin muurit
  • Preussilaiset eivät päässeet Riikaan
  • Itävaltalaiset eivät päässeet sisään Vitebskiin
  • Napoleon yritti Lissaboniin sisään, mutta ei päässyt
  • Madridissakin puolustus kestää
  • Espanjan armeijan pääosa vetäytyi Marokon puolelle

Tilanne (6/44) – Kesäkuu 1806

VP current Great Britain France Russia Austria Prus Turkey Spain
VP current 49 40 40 38 58 40 48
% of target 12,60% 9,59% 11,11% 11,31% 18,07% 12,58% 14,72%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC 4 7 5 6 1 3 2
1806 MAR 4 7 6 5 1 3 2
1806 JUN 3 7 6 5 1 4 2
1806 SEP
1806 DEC

Vielä taulukko pisteistä / kierros yms dataa.


Country GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
Player Jussi / Mikko Tapio Teemu Janne Hannu / Jaakko Matti Oula / Vesa
bid 19 17 25 6 1 3 1
VP target (w/ bid) 389 417 360 336 321 318 326
VP average needed 8.84 9.48 8.18 7.64 7.30 7.23 7.41
VP earned/round 8.17 6.67 6.67 6.33 9.67 6.67 8.00
Vp earned pos/neg -0.67 -2.81 -1.52 -1.30 2.37 -0.56 0.59
VP earned 49 40 40 38 58 40 48
VP needed 340 377 320 298 263 278 278
1805 MAR 9 7 8 7 9 7 8
1805 JUN 6 8 7 7 8 7 8
1805 SEP 7 7 6 6 11 7 8
1805 DEC 9 7 6 6 12 5 8
1806 MAR 9 6 7 6 10 6 8
1806 JUN 9 5 6 6 8 8 8

11. pelikerta, 15.12.2009

Heinäkuu 1806

Heinäkuun alkajaisiksi Euroopan hoveissa kuultiin odotettu, mutta silti pysäyttävä uutinen: Venäjä oli antautunut ehdoitta Itävallalle ja Preussille. Näiden yli 200.000 miehen vahvuinen armeija oli edennyt jo uhkaamaan sekä Pietaria että Moskovaa ilman hidasteita ja Aleksanteri päätti pelastaa pääkaupunkinsa miehitykseltä. Voittajat olivat kuitenkin lempeitä rauhanehdoissa Preussin tyytyessä strategisesti tärkeään Tanskaan sekä 36 kuukauden pakkorauhaan ja Itävallan vaatiessa hovien välisen avioliiton lisäksi kohtuulliset sotakorvaukset sekä yhden Venäjän armeijan yksiköistä vuodeksi palvelukseensa.

Rauhansopimus sai tyrmäävän vastaanoton Turkin sulttaanilta, joka vaati Itävaltaa purkamaan maiden välisen liittoutuman. Turkki jäi yhä sotaan Venäjän kanssa ja sulttaani tunsi itsensä petetyksi kanssasotijoidensa puolelta. Huhut kuitenkin kertovat myös Turkin neuvotelleen erillisrauhasta vaatien kuitenkin ehtoja, joihin Aleksanteri ei voinut suostua. Turkin lisäksi myös Britannian pääministeri William Pitt ilmoitti tyytymättömyytensä rauhaan julkisesti – teko, joka jätti monet pohtimaan Britannian todellisia motiiveja. Olivathan rauhansopimuksen molemmat osapuolet Britannian liittolaisia.

Britannia ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen, sillä kuningas Yrjö III oli henkilökohtaisesti käskenyt armeijansa iskemään Ranskan rannikkokaupunki Brestin satamassa ankkuroidun laivaston kimppuun. Maihinnousu, jonka tavoitteena oli pakottaa laivat ulos satamasta kohti brittilaivaston saartorengasta, epäonnistui kuitenkin pahasti, sillä Ranskan armeijan komentaja Davout ehti johtaa armeijansa Brestin varuskunnan apuun ja lopulta brittiarmeija jäi kokonaan kaupungin muurien ulkopuolelle. Sotaretkeä jo alun perin vastustanut pääministeri Pitt pyyhki sotilasosaston muonavahvuudesta.

Venäjän laivasto sen sijaan aloitti pitkän purjehduksen Itämereltä kohti Välimerta tehden välipysähdyksen Amsterdamin satamassa. Yleisesti otaksuttiin, että liikkeen tavoitteena oli palauttaa hallinta rauhansopimuksen aiheuttaman sekaannuksen varjolla Venäjästä irtautuneelle Corfun saarelle.

Preussin ja Itävallan voittoisat armeijat kääntyivät kohti kotimaata, mutta nyt turkkilaiset kokosivat voimansa uhatakseen Moskovaa lähikuukausien aikana. Napoleonin sotaretki Espanjassa sen sijaan tuntui pysähtyneen täysin. Muurit niin Madridissa kuin Lissabonissakin kestivät ranskalaisten yritykset murtumattomina. Uutinen oli sen sijaan ranskalaisen komentaja Soltin lähteneen napolilaisista koostuvat armeija mukanaan kohti Sisiliaa vallatakseen maakunnan takaisin Espanjalta.

Elokuu 1806

Eleenä ystävällismielisestä ja oikeudenmukaisesta hallinnosta Preussi julisti Wurtenburgin vapaavaltioksi. Päätöstä tervehdittiin valtiossa ilolla ja vakuutettiin tukea Preussin keisari Fredrik Vilhelm III:lle. Muistissa Wurtenburgissa oli lyhyt mutta tuskainen aika Ranskan vallan alla.

Preussin alkuvuodesta kastettu laivasto nähtiin ensimmäistä kertaa merellä, kun se kuljetti voittoisia joukkoja takaisin kotimaahan. Venäjän Välimerelle suuntaava laivasto puolestaan piipahti Gibraltarilla.

Espanja ja Britannia suunnittelivat huolellisen operaation Sisiliaan tunkeutuneiden napolilaisten tuhoamiseksi. Laivastot estivät Ranskan liittolaisten perääntymisen saarelta ja samalla kuljettivat paikalle vahvuudeltaan ylivoimaisen yhdistetyn armeijakunnan.

Turkin ja Venäjän sota jatkui pienen hengähdyksen jälkeen raivoisana. Turkin ratsuväki marssi itäiseen Astrakhanin kaupunkiin murtaen sen puolustuksen. Venäjän pääosin kasakoista koottu iskuosasto hyökkäsi Ekaterinoslaviin katkaisten turkkilaisten huoltolinjat. Venäläisten varsinainen hyökkäys lukumääräisesti ylivoimaisena kuitenkin epäonnistui surkeasti ja kaupunki jäi valtaamatta. Turkkilaiset kaupungin puolustajat ehtivät kuitenkin kuolla nälkään ja kulkutauteihin ennen kuin lisäjoukot saapuivat ja Venäjä otti kaupungin hallinnan itselleen menettääkseen sen pian uudestaan.

Ilman huoltoa Venäjän aroilla vaeltaneet turkkilaiset kärsivät kovia tappioita ja raporteissa mainittiin yhteensä 10.000 miehen kaatuneen. Turkin 37.000 sotilaan armeija kuitenkin valtasi Tulan kaupungin aivan Moskovan edustalla.

Davout oli saanut avukseen kenraali Neyn ja yhdessä nämä johtivat armeijansa tuhoamaan brittiläiset Brestin kaupungin liepeiltä. Ranskan tykistö tappoi tuhansia punatakkeja ennen rynnäkköä ja brittien vastahyökkäys pysähtyi alkuunsa koko armeijan tuhoutuessa viimeiseen mieheen. Suurin shokki iski kuitenkin vasta taistelun jälkeen, kun Davout odotti Neyta yhteiseen neuvonpitoon. Komentajaa ei kuulunut ja etsinnät eivät tuottaneet aluksi tulosta, kunnes viimein mies löydettiin kuolleena taistelukentältä ollen ainoa taistelussa kaatunut ranskalainen. Tämä herätti epäilyksiä oliko komentajan tappanut musketinlaukaus tullut sittenkin omista riveistä.

Ranskan sotaonni näytti pienen häiväyksen paremmasta Espanjan rintamalla. Lissabonin kaupunki antautui viimein Napoleonille, joka otti vangiksi 13.000 espanjalaista. Madrid sen sijaan pysyi yhä vahvana, vaikka kaupungissa huhuttiin kiertävän kulkutauti.

Syyskuu 1806

Venäjän ja Itävallan/Preussin rauhassa pettyneet Turkki ja Britannia ilmoittivat syyskuussa siirtäneensä aiemmat erimielisyydet syrjään ja muodostaneen liittoutuman. Myös Preussi ja Espanja ilmoittivat olevansa liittoutumassa. Euroopan poliittinen kartta näyttikin seuraavalta:

Britannia

  • liitossa: Venäjä, Itävalta, Preussi, Turkki ja Espanja
  • sodassa: Ranska

Ranska

  • liitossa: Venäjä ja Turkki
  • sodassa: Britannia ja Espanja

Venäjä

  • liitossa: Britannia, Venäjä ja Espanja
  • sodassa: Turkki

Itävalta

  • liitossa: Britannia, Preussi ja Espanja
  • sodassa: -

Preussi

  • liitossa: Britannia, Itävalta ja Espanja
  • sodassa: -

Turkki

  • liitossa: Britannia ja Espanja
  • sodassa: Venäjä

Espanja

  • liitossa: Britannia, Venäjä, Itävalta, Preussi ja Turkki
  • sodassa: Ranska

Venäjän laivasto pelkäsi turkkilaisten vastaiskua ja sai lopulta turvasataman Espanjan hoivista. Britannia jatkui napolilaisten saartoa Sisiliassa, josta Solt veti johtopäätöksen jättäen armeijansa vaille johtajaa. Ilman johtoa nälkiintynyt napolilaisarmeija päätyy hyökkäämään epätoivoisesti Palermoon, jossa ylivoimainen espanjalais-brittiläinen osasto tuhoaa sen täysin.

Espanjassa sen sijaan kuuluu suuri uutinen: MADRID on vallattu. 4.000 viimeistä puolustajaa antautuvat kenraali Eugenelle. Kun myös Leonin kaupungin 8.000 puolustajaa antautuvat, Saragosan kaupunki jää ainoana piiritetyistä yhä vastustamaan ranskalaisia miehittäjiä. Espanjan kuningas kärsii kolauksen julistamansa sortumattoman puolustuksen luhistuessa, mutta tämän Pohjois-Afrikassa ja Sisiliassa majoittuvaa armeijaa ei ole vielä löyty. Portugalin hallinta siirtyy kuitenkin Ranskalle Napoleonin nimittäessä veljensä maan uudeksi hallitsijaksi.

Venäjällä Benningsen yrittää tuhota syyrialaisen ratsuväkiosaston, mutta nämä onnistuvat hieman onnekkaastikin perääntymään. Syyrialaiset odottavat sopivaa hetkeä ja iskevät takaisin lisäjoukkojen kera. Nyt on Benningsenin vuoro yrittää karkuun, mutta tämä epäonnistuu surkeasti ja 8.000 venäläistä tuhoutuu taistelussa kenraalin itsensä jääden turkkilaisten vangiksi. Huolto-ongelmat kuitenkin pakottavat turkkilaiset vetäytymään etelämmäksi Moskovan porteilta ja kaupunki on toistaiseksi turvattu.

Lopulta Euroopan salit saavat toden teolla uutta mietittävää. Preussi luovuttaa Wurtenburgin vapaavaltion hallinnan Itävallalle ja tämä puolestaan Lorrainen provinssin Preussille. Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III järjestää mahtavan paraatin Berliinissä Brandenburgin portilla voittoisan armeijansa kunniaksi. Preussi hallitsee nyt Lorrainen lisäksi Palatinaten provinssia sekä Tanskaa ja Puolaa muiden valtaamiensa alueiden lisäksi. Tässä asemassa kuningas julistaa Preussin Euroopan todelliseksi suurvaltioksi Ranskan ja Britannian rinnalle, minkä muut Euroopan valtionpäämiehet joutuvat myöntämään tosiasiaksi. Venäjän sotaretkejä johtanut Gebhard Leberecht von Blücher ylennetään valtakunnanmarsalkaksi.

Tilanne (7/44) – Syyskuu 1806

VP current Great Britain France Russia Austria Prus Turkey Spain
VP current 57 46 44 46 68 48 56
% of target 14,65% 11,03% 12,22% 13,69% 21,18% 15,09% 17,18%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC 4 7 5 6 1 3 2
1806 MAR 4 7 6 5 1 3 2
1806 JUN 3 7 6 5 1 4 2
1806 SEP 4 7 6 5 1 3 2
1806 DEC

12. pelikerta, 21.12.2009

Lokakuu – Joulukuu 1806

Tarina tähän….

Lokakuu 1806 (faktat, ei poisteta)

Political

  • Napolin free state –status peruttiin (sääntösekaannus)

Naval

  • Turkin laivasto (19) iski Venäjän (24) kolmen laivastomarkkerin päälle ja oli voittoisa
    • 1 laivan tappio turkkilaisille ja 6 laivaa venäläisille
    • 3 political pointtia

Land

  • Napon Espanjan kampanja
    • Sisään Barcelonaan
    • Sisään Valenciaan
    • Ei Cartagenaan.
    • Ei Saragossaan
    • Sisään Sevillaan
    • Sisään Corunaan
    • Sisään Badajoziin

Marraskuu 1806

Political

  • Turkki – Venäjä informal
  • Espanja unconditional Ranskalle
    • Sisilia, Algeria, Marokko Ranskalle
    • Corps lainaan
    • Royal marriage

Naval

Land

Joulukuu

Tilanne (8/44) – Joulukuu  1806

VP current Great Britain France Russia Austria Prus Turkey Spain
VP current 66 55 48 53 77 58 60
% of target 16,97% 13,19% 13,33% 15,77% 23,99% 18,24% 18,40%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC 4 7 5 6 1 3 2
1806 MAR 4 7 6 5 1 3 2
1806 JUN 3 7 6 5 1 4 2
1806 SEP 4 7 6 5 1 3 2
1806 DEC 4 7 6 5 1 3 2

pp

13. pelikerta, 28.12.2009

Tammikuu…

Tarina tähän….



Empires in Arms

Empires in Arms – kampanjaseuranta – Nukkuva hirviö herää

Ennen ensimmäistä pelikertaa pelattiin yksi harjoituspeli ja käytiin kiivasta diplomatiaa sähköpostin välityksellä.

Ensimmäinen pelikerta, 14.9.2009

Tammikuu 1805

Political Phasessa Englanti ilmoitti olevansa liitossa Itävallan, Preussin ja Venäjän kanssa. Englannin rahalla ostetussa talutusnuorassa olevat nukkevaltiot myötäilivät liittonsa johtajaa. Ranska oli pöyristynyt tästä juonittelusta ja uhitteli hieman mm. Preussia. Ranska puolestaan ilmoitti olevansa liitossa mahtavan Turkin kanssa ja Turkki vastasi myöntävästi kutsuun. Mahtava Ranska-Turkki-akseli tietäisi liittoutuneille harmia. Espanja pysytteli omassa leirissään, vaikka Ranska Espanjaa kosiskelikin. Agentit alkoivat tuomaan osapuolille tietoa muiden joukkojen sijainneista ja kartat Euroopan suurissa seleissa alkoivat täyttyä merkinnöistä. Pian lähetit veivät sodanjulistuksia Euroopan pienille valtioille, Preussi päätti luopua suunnitelmistaan Duchiesin suhteen ja jättää sen Ranskalle.

Lista ensimmäisen kierroksen sodanjulistuksista (suluissa haltuunottaja):

Ranska:

  • Berg (Preussi)
  • Hesse (Preussi)
  • Duchies (Preussi)
  • Baden (Preussi)
  • Romagna
  • Tuscany
  • Sardinia

Preussi:

  • Mecklenburg (Ranska)
  • Duchies vetäytyi

Itävalta:

  • Bavaria (Ranska)
  • Wurtenburg

Espanja:

  • Portugal (Iso Britannia)
  • Alger

Britit

  • Tunisia (Turkki)

Turkki:

  • Egypti (Iso Britannia)

Venäjä:

  • Ruotsi (Turkki)
  • Napoli

Naval Phasessa Englanti teki meriraarrot Ranskan satamille ja eri osapuolet liikuttelivat joukkojaan, lähinnä välimerellä.  Venäjä suuntasi Napoliin, Englanti ja Espanja afrikkaan ja Turkki kohti Egyptiä.

Preussin viisas perääntyminen Duchiesin valtauksesta siirsi suurvaltojen välisen sodan (lähi)tulevaisuuteen… myöskään minoreiden kontrollointi ei tuottanut sodanjulistuksia. Kaikki minorit, joilla joukkoja oli mobilisoituivat ja monet valtaajat kokivat yllätyksiä – kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan: hurjat napolilaiset pitivät Bagarationin johtamat venakot muurien ulkopuolella, itävaltalaiset unohtivat aseensa leiriin Munchenin edustalla ja ranskalaiset upseerit johtivat Bavarian joukkoja menestyksekkäästi – kumpikaan ei breikannut ensimmäisen päivän aikana (kenttätaistelu) ja sitten puolustajat vetäytyivät kaupungin muurien turviin.

Hieman epärationaalisempaa puolustustoimintaa nähtiin eteläisellä puolella karttaa: Portugalin laivasto päätti tehdä (itsemurha) hyökkäyksen brittiläisten konsulttien neuvomana satamassa olevaa Espanjan laivastoa vastaan. Espanjalaisten rannikkopuolustuksen tykkien vaiettua Portugalin laivastoa ei enää ollut.

Turkin suurvisiiriin humpuukintäytteinen myyntipuhe taas upposi liiankin sinisilmäisiin britteihin ja sen seurauksena niin Egyptin kuin Tunisiankin puolustajat asettuivat täysin epästrategisiin puolustusasemiin, ensi kuussa nähdään siis myös verettömiä valtauksia. Venäjän Ruotsi-Suomen valtaus käynnistyi hyvin rauhallisesti: venäläisjoukot valtasivat mahtavan Suomenlinnan linnoituksen ja jäivät odottamaan jäiden sulamista, jotta reitti Tukholmaan aukeaisi. Toivoa tosin saattaa olla, että ruotsalaisarmeija on suuresi huvennut siihen mennessä kenraali talven kourissa…

Turkkilaiset söivät perinteilleen uskollisina ruohoa. Preussilaiset sen sijaan äveriäinä kavereina tarjosivat myös Venäjän uhoille bratwurstia Thornin kaupungissa.

Ensimmäinen kuukausi päättyi jännittyneisiin asetelmiin – puhkeaako maailmansota jo helmikuussa? Mitä tekee Espanja? Onnistuvatko imperialistit pikkumaiden joukkojen nujertamisessa? Tämä kaikki selviää ensi maanantaina (21.9.) – pysy kanavalla!

Toinen pelikerta, 21.9.2009

Helmikuu 1805

Poliittisessa vaiheessa ei tapahtunut ihmeempia diplomaattisia neuvotteluja, ilmisesti kaikilla suunnilla tiedettiin mitä tullaan tekemään. Odotettuja sodanjulistuksia kuitenkin tuli eri rintamilla. Ranska julisti sodan Paaville käynnisti yhdessä Turkin kanssa Itävallan kampanjan “Kevät koittaa Wienissä” vähänpä Napoleon tuossa vaiheessa vielä tiesi tulevasta epäonnesta. Espanja halusi laajentaa reviiriään Marokkoon. Itävalta kutsui avukseen liittolaisensa, Preussin ja Venäjän, jotka vastasivat kutsuun myönteisesti, Eurooppa oli sodassa.

Sodanjulistukset:

  • Ranska: Papacy (Itävalta otti puolustuksen) ja Itävallalle
  • Turkki: Itävalta
  • Espanja: Marokko (Turkki otti puolustuksen)
  • Itävalta kutsui Preussin ja Venäjän apuun Ranskaa vastaan ja molemmat hyväksyivät

Laivastovaiheessa, Ranskan välimeren laivasto hyökkäsi Venäjän laivaston kimppuun Napolin edustalla, mutta Venäjä voitti merisodan selvästi, ensimmäinen selvä tappio Ranskalle.  Muuta merisotaa ei nähty.  Maalla Ranska konsolidoi joukkonsa (70.000  jalkaväkeä, 5000 kaartia ja 3500 ratsuväkeä) ja Napoleonin johdolla murjoi Baijeriin ja Wurttenburgiin ‘eksyneitä’ Itävaltalaisia. Sota maalla näytti etenevän hyvin. Ranskan menetykset olivat 2000 miestä, kun taas itävalta menetti kaksi kokonaista armeijakuntaa, tosin pieniä sellaisia, yhteismenetykset n, 10.o0o kaatunutta ja 4000 vangittua. Venäjän Napolia valloittamaan lähetetty n 10.000 miehen vahvuinen armaijakunta onnistui lopulta murtamaan Napolin puolustuksen ja valloittamaan etälä-italian. Espanja valtasi vaivatta ja ilman taisteluja Portugalin ja Algerian.

Maaliskuu 1805

Diplomatiaa ei juurikaan käyty, sota oli alkanut ja osapuolet tiesivät mitä tehdä. Uusia sodanjulistuksia ei tullut, mutta Turkki ja Espanja sopivat liitosta, mutta Espanja ei Ranskan liitto-kyselyyn lähtenyt. Ranska alkoi osoittamaan lievää suuttumusta Espanjan “liittoutumattomuuspolitiikalle”, ilmeisesti  Espanjakin on Englannin talutusnuorassa. Ranska ja Turkki päättivät liikuttaa armeijoitaan yhteisen aikataulun mukaan. Samoin tekivät liitossa olleet Venäjä, Preussi ja Itävalta.

Turkki marssi Itävaltaan etelästä, mutta Itävallan kapinallismieliset unkarilaiset vuoristokansat tai mitkä lie maanviljelijät asettuivat turkkilaisia vastaan. Turkkin armeija oli kuitenkin suurempi sekä vahvuudeltaan (54 vs 36), että ratsujoukkojen määrältään (24 vs 6), ja löikin tiedusteluhyökkäystä ja sitä seurannutta ratsuväkirynnäkköä hyväksikäyttäen Itävaltalaiset viimeiseen mieheen.

Wienissä Napoleonin vielä vahvistunut 100.000 miehen armeija valmistautui murskaamaan Itävallan pienemmän 70.000 miehen armeijan ja valloittamaan Wienin. Itävalta valitsi puolustukseen laitakiertotaktiikan, kun taas Napoleon valitsi voimistuvan hyökkäyksen. Tuho taistelukentällä oli odotettavissa. Ranskan epäonneksi, hyökkäyksen ensimmäinen isku oli pohjanoteeraus, kun taas itävaltalaisten laitakierto onnistui. Tässä vaiheesa Napoleon hetti kaartilaiset peliin, mutta niistä ei ollut apua, sen sijaan kaartilaisia kaatui 4000 miestä. Ranskan armeija murtui, Wien jäi valloittamatta ja ranskan menetykset olivat musertavat. Tässä vaiheessa Napoleon vielä elätteli sodan jatkamista kesää kohti.

Liittoutuneet pohjoisessa kuitenkin etenivät tuulispään lailla ja Preussin armeija iski kiinni Hessessä sijainneeseen ranskalaiseen Massenan johtamaan armeijakuntaan. Tulos tässäkin taistelussa oli katastrofaalinen, Ranskalla ei onnistunut mikään ja Preussilaiset teurastivat yli 25.000 miestä Massenan jäädessä vangiksi. Tilanne oli muuttunut pahasta katastrofiksi.

Tilanne (1/44) – maaliskuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 9 7 8 7 9 7 8
% of target 2,31% 1,68% 2,22% 2,08% 2,80% 2,20% 2,45%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN
1805 SEP
1805 DEC
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Kolmas pelikerta, 5.10.2009

Huhtikuu 1805

Diplomatian käynnistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta neuvotteluja on varmasti käyty salaisissa neuvonpidoissa ja kirjeitse kuninkaallisten kamareiden välityksellä. Ilmeisesti Turkin röyhkeä hyökkäys Itävaltaan kuitenkin oli saanut Venäjän pelkäämään myös omaa selustaansa ja niinpä se julistikin sodan Turkille. Preussi, joka on ilmeisen selvästi Venäjän talutusnuorassa julisti niin ikään sodan Turkille, joka sai Euroopan hovit haukkomaan henkeään, pieni Itävallassa alkanut konflikti oli muuttumassa totaaliseksi maailmansodaksi. Iso-Britannia niin ikään julisti odotetusti sodan Turkille.

Sodanjulistukset:

  • Venäjä: Turkki
  • Preussi:Turkki
  • Iso-Britannia: Turkki ja Tripolitania (Turkki)
  • Espanja: Cyreneica (Itävalta)

Armeijoiden jauhaessa pitkin Euroopan sotakenttiä, kotimaissa järjestettiin kutsuntoja ja pikaista koulutusta uusille sotilaille. Nostoväkeä aseistettiin ympäri Eurooppaa puolustamaan kaupunkeja ja täydentämään menetyksiä. Brittien laivasto jakautui maailman merille pienemmiksi iskuosastoiksi useampaan kohteeseen.

Merisodassa Iso-Britannian laivasto oli aktiivinen liikkeissään blokaten mm. Ruotsin, Hollanin ja Ranskan laivastot, mutta jättäen Ranskan etelämeren laivaston vapaaksi liikkumaan. Ranska hyödynsikin tilanteen hyökkäämällä 17 linjalaivan voimalla Englannin kymmenen vahvuisen saattolaivaston kimppuun. Tällä kertaa Ranska oli voittoisa merisodassa. Tuulen puolelta hyökäten se onnistui upottamaan 3 laivaa, kärsien vain yhden oman menetyksen. Englanti pakeni ja samalla menetti mahdollisuuden nopeaan maihinnousuun Tripolitaniaan.

Maasodassa Napoleon marssitti itävallassa kovia kohdanneen armeijansa Erfurttiin tarkoituksenaan lyödä siellä majaillut Preussilainen armeijakunta. Preussilaiset kuitenkin onnistuivat onnekkaasti pakenemaan vaikka heitä johti hyvin kyvytön johtaja. Napoleon oli pettynyt. Sotaonni ei ollut vieläkään Ranskan puolella. Liittoutuneet olivat selvästi Ranskan kimpussa ja iskivätkin Napoleonin armeijan kimppuun usealta suunnalta. Jopa Itävaltalaiset ratsujoukot tulivat tukemaan hyökkäystä. Viisas Napoleon päätti siirtää taistelua myöhempään ja perääntyi kohti Ranskaa.

Välimerellä röyhkeä Venäjä jatkoi etenemistä kohti Roomaa ja otti vangiksi tuhat ranskalaista ja heitä johtaneen komentaja Ney:n. Venäjä oli hiipimässä kohti ylivoimaista suurvalta-asemaa, Preussin ja Englannin avustuksella ja Itävallan kustannuksella Espanjan aatelisten ihmetellessä suuren maailman tapahtumia oliivitarhoissaan.

Toukokuu 1805

Uusia sotia ei julistettu ja diplomatian tiet oli läpi käyty jo aikoja sitten. Sota jatkui. Merellä Britit lähtivät erehdyksessä liian aikaisin Tukholman edustalta ja niinpä tuulitukkaiset ruotsalaiset nousivat laivoihin ja purjehtivat Pietarin edustalle pelottelemaan venäjän kanssaa. Venäjän laivastolle tuli kiire palata kotimaan vesille ja hyökätä Ruotsin laivaston kimppuun. Taidokkaat ruotsalaiset saivat tuuliedun, mutta Venäjän ylivoima oli lähes epäreilu. Ruotsalaiset joutuivat vetäytymään merelle. Välimerellä Venäjä kuljetti laivastonsa Venetsiaan paremman tykistön suojaan ja Ranskan laivasto meni vierailulle Konstantinopoliin.

Sotavaiheessa Napoleon hyödyntää osaamistaan ja antaa vihollisten tehdä ensimmäiset siirrot. Turkki etenee Wieniin, mutta kaupungin muurit pitävät karvakätiset turkkilaiset ulkopuolella. Lisäksi turkki valtaa useita Itävallan pienempiä kaupunkeja. Ruotsalaiset jatkavat seikkailuitaan ja nousevat maihin Baltiassa, onko suuntana Pietari arvuuttelee Venäjän keisari.

Bagration päätti jäädä Roomaan pitämään hauskaa, eikä vaivautunut jatkamaan valloitussotaa kohti Toskanaa. Bernadotte joukkoineen seuraa tilanteen kehittymistä läheltä. Tarvitseeko Etelä apua vai onko syytä keskittää lisää joukkoja takaisin pohjoiseen?

Itävallan keisari tekee liiton puolesta uhkarohkean päätöksen ”Unohtakaa Wien, tahdon murskata Napoleonin”. Liitto kokoaa ennätyksellisen suuren armeijan joka hyökkää Napoleonin kimppuun Kasselissa, mutta edelleen Napoleon valitsee taktiikaksi perääntymisen. Ajanpeluu sopii Napoleonille, sillä Turkkilaiset liittolaiset piirittävät Wieniä ja uhkaavat kohta myös Preussia ja Venäjän huoltolinjoja. Napoleon laskeskelee saavansa kesään mennessä kokoon reilusti yli sadantuhannen miehen vahvuisen armeijan, jolla lyödä vihollista kun tilanne on otollinen.

Joko sotaväsymys pian alkaa iskemään suuren sodan osapuoliin, jatkuu…

Kuvia:

Neljäs pelikerta, 12.10.2009

Toukokuu lämmössä Ranskan joukot lähtivät vastaiskuihin.  Ranska mursi Brysselin ja Mainzin puolustukset ja valloitti kaupungit takaisin itselleen. Papacyssa nostettiin vastahakoisesti venäläisiä lippuja salkoihin. Dutchies siirtyi Preussin haltuun.

Kesäkuu 1805

Kesäkuun kuumuus korvensi Eurooppaa kun diplomaatit toivat kuninkaille ja keisareille viestin Espanjan ja Ranskan liitosta. Turkkilaiset lu0vuttivat alueitaan Espanjalle ja huhuiltiin, että se oli maksu liitosta. Eurooppa oli viimeinkin täysin jakautunut.

Varustelu eri puolilla jatkui. Ranska ilmeisesti vahvisti olemassa olevia armeijoitaan. Ruotsi lähetti armeijakunnan Sveaborgiin ja paine Pietarin suunnalla kasvoi, yllättäen sinne perustettiinkin lisäjoukkoja, myös Kutusov sai uuden armeijakunnan. Venäjällä riittää roskaväkeä jota laittaa aseisiin, mutta miten on laadun laita. Vapaat pikkuvaltiot lisäsivät joukkojaan varuskuntiin ympäri Keskieurooppaa.

Laivastot vetäytyivät satamiin, pois lukien Venetsiasta Itävaltalaisia kyydinnyt Venäjän laivasto, joka purjehti Marseillen edustalle, jossa liittyi Brittien laivastoon, joka sitten purjehti lopuksi takaisin satamaan. Myös ruotsalaiset päättivät seilata merellä.

Sodankäyntivaiheessa Ranska antoi muiden liikkua ensin ja Preussi-Venäjä-Itävalta liikkuttivat joukkojaan yhteisen suunnitelman mukaan. Liittokunta juhli, Napoleon kuitenkin myhäili, taktisti kömpelö ‘manouvre’ oli strategisesti nerokas.  Turkkilaiset marssivat raivospäänä Lubliniin ja onnistuivat syömään matkalla valloitetuilta alueilta, ja säästyivät mieshukalta.

Kolme armeijakuntaa villejä ja väkivaltaisia feodaali ratsumiehiä jylisti Wienistä Mainziin ja liittyi Napoleonin komentoon. Grand Armee alkoi olla voimakkaassa kunnossa. Tilinteon aika lähestyisi. Preussi, Venäjä ja Itävalta kokisivat pian omakohtaisesti paremman ja voimakkaamman armeijan voiman.

Wienissä turkkilaiset murtautuivat kaupunkiin sisään ja 3 itävaltalaista osastoa antautui, Wien oli vallattu! Itävallan sodanjohto laski, että sen antautuneiden joukkojen määrä oli täyden armeijakunnan verran, 20.000 miestä. Myös Military Borderissa Turkki rymisti sisään.

Venäjä hyökkäsi Firenzeen ja siellä ollut ranskalainen yhden jalkaväkiosaston kokoinen hämäysarmeijakunta antautui. Preussilaiset liikkuivat Amsterdamiin, tuhansia saksonilaisia kuoli Hoehenloehen komennossa matkalla, mutta se pakotti kaupunkia puolustaneet joukot antautumaan. Itävaltalainen kevyt jalkaväki rynni Pariisiin, mutta päätti taistella apuun rynnänneitä ranskalaisia kotimaan puolustajia vastaan huonolla menestyksellä.

Bernadotte marssitti armeijakuntansa Naplesiin ja valtasi sen helposti, koska puolustusta ei ollut ollenkaan. Ketään ei myöskään kuollut nälkään matkalla, sillä italian kansan tervehtivät ranskalaisia vapauttajina ja jakoivat ruokaa ja viiniä! Wurttenburgilaiset tulivat Ranskan puolelle ottamaan vangiksi itävaltalaisia garrisoneja. Bavarialainen armeijakunta marssi itävallassa pohjoiseen ja nautti itävaltalaisten kestityksestä, samalla valloittaen kaksi itävaltalaista provinssia.

Liittouneiden pääarmeija eteni provinssin verran etelään pakottaen Maintzin kaupungin antautumaan. Napoleon puolestaan ei liikahtanut mihinkään, rahat olivat vähissä, tarvetta liikkelle ei ollut  ja Suuren Armeijan sijainti oli strategisesti loistava. Kesäkuu kääntyi lopulleen, sota jatkui edelleen, mutta taisteluväsymystä oli jo selvästi havaittavissa. Rauhasta vitsailtiin entistä totisemmin.

Itävallan tilanne on surkea, ei rahaa ja 5 manpoweria.

Tilanne (2/44) – kesäkuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 15 15 15 14 17 14 16
% of target 3,86% 3,60% 4,17% 4,17% 5,30% 4,40% 4,91%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP
1805 DEC
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Viides pelikerta, 26.10.2009

Heinäkuu 1805

Odottaan Englannin lehdistöä… lopettakaapas se teen juonti ja menkää töihin. T: Tapoleon

… Englanti päätti sitten tehdä omassa formaatissaan taas tämänkin, tee, punta, vääränpuoleinen liikenne ja kaksi kerroksinen bussi. Kieltämättä kuitenkin varsin tyylikäs tuotos:

http://i213.photobucket.com/albums/cc14/Traject0ry/pagef-1.png


Kuudes pelikerta, 2.11.2009

Elokuu – Syyskuu 1805

Mitään merkittävää ei tapahtunut, mitä nyt Itävalta antautui Turkille ja Syyskuussa Ranska kyllästyi sotimaan ja niin sanotusti minioi riskit ja kirjasi kampanjan tappiot ja antautui Preussille ja Itävallalle.  Ranskan kannalta rauhanehdot olivat kelvolliset (pelissä ollaan kuitenkin pahasti tappiolla ja tukevasti viimeisellä paikalla voittopisteissä).  Preussi ja Itävalta saivat muutamia alueita, 24 kuukauden mittaisen rauhan ja keisarillisia avioliittoja (Itävalta-Ranska). Pakkorauha idässä pakottaa kuitenkin Ranskan katsomaan muihin suuntiin, sillä suuren sotakoneen on sodittava.

Turkki aloitti vetäytymisen kohti omia maitaan liittoutuneiden jahtaamana, mutta pohjoisessa myös valloitti Venäjältä provinsseja.

Englanti joi teetä, Espanja oli hiljaa.

Tilanne (3/44) – syyskuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 22 22
21
20
28
21
24
% of target 5,66% 5,28% 5,83% 5,95% 8,72% 6,60% 7,36%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Seitsemäs pelikerta, 9.11.2009

Lokakuu 1805

Lokakuun alkupäivinä Kööpenhamina vavahtaa: Juutinrauman toiselle puolelle tunkeutunut ja Holstein-Gottorpin suvun Ruotsin valtaistuimelta suistanut Venäjä julistaa nyt vuorostaan Tanskalle sodan. Syy ja oikeutus eivät ihmetteleville tanskalaisille selviä, vaikka Pietarista annetaan ymmärtää, että kyse on Holsteinin ruhtinaskunnan perimyksestä. Ulkopolitiikasta paremmin perillä olevat ovat sitä mieltä, että kyse on Ranskan vaikutusvallan vaivihkaisesta kasvusta irstailevan Kristian VII:n suosikki Struenseen hiljaisella suostumuksella. Ja mitä nähdäänkään: isänmaansa vaaran hetkellä tanskalaiset tarttuvat aseisiin Ranskan poliittisella tuella, ja Jyllannissa maihin nousseiden venäläisten ensimmäinen rynnäkkö tukehtuu vereen Kööpenhaminan vallien edessä. Tsaarin armeijat asettuvat piirittämään kaupunkia samalla kun brittiläis-venäläinen laivasto- osasto saartaa Tanskan laivaston Hampurin redille. Mitä mahtaa Tanskan sota tuoda tullessaan, kun Ruotsinkin valloitusta yhä itketään venäläisissä mökeissä?

Keskisessä Euroopassa vallitsee pingottunut rauha, kun armeijat palailevat kotiin sotakentiltä. Keisari Napoleon ei kuitenkaan palaa Pariisiin, mitä pidetään yleisesti hälyttävänä merkkinä, vaan joukkoja keskitetään Napoleonin ja marsalkka Nicolas Jean de Dieu Soultin johdolla Kanaalin satamiin ja La Rochelleen. Onko Lontoon kahviloissa jo kauan povattu maihinnousu viimein tulossa? Britannian laivaston pääosat ovat kaukana Välimerellä, ja Maltalla nähdäänkin erikoinen välinäytös. Ranskalais-turkkilainen laivasto-osasto asettaa saaren ja Vallettan laituriin kiinnittyneen brittiläisen eskaaderin ja sen kuljettaman armeijakunnan merisaartoon. Asetelma viittaa siihen, että laineilla on pian verta.

Jos Eurooppa Pohjolaa lukuun ottamatta näyttääkin rauhoittuneen, sodan tulet leimuavat yhä idän aromailla. Maanosan reunamilla Kaukasuksen yli marssineet Venäjän armeijat piirittävät Armenian Erzurumin ja valtaavat kaupungin lyhyen kahakan päätteeksi. Konstantinopolissa uskotaan armenialaiskristittyjen kavaltaneen kaupungin viholliselle. Venäjä piirittää Konstantinopolia ja Adrianopolia, muttei yritä rynnäkköä kumpaankaan kaupunkiin. Sulttaani Selim III:n huhutaan siirtyneen divaaninsa jäsenten ja haareminsa kanssa turvaan Bosporin toiselle rannalle. Piiritetyssä Konstantinopolissa kuolee nälkään tuhansia, mutta sekä Kiovan että Nemirovin kaupunkien yllä liehuu osmanien puolikuu. Samaan aikaan turkkilaisten laumat rynnistävät jo kohti Smolenskia.  Voittaako Aleksanteri Konstantinopolin vain menettääkseen toisen tai molemmat pääkaupunkinsa musulmaaneille?

Sota jatkuu myös Itävallan-Turkin rajalla. Venäläiset yrittävät tavoittaa Pechlivan Khanin ylittämällä Itävallan rajan Steiermarkissa, mutta nopealiikkeiset turkkilaiset vetäytyvät heidän kömpelön väkirynnäkkönsä alta. Ruhtinas Friedrich Ludwig zu Hohenlohe-Ingelfingenin kahteen armeijakuntaan jaetut 25 tuhatta preussilaista sen sijaan onnistuvat yllättämään vetäytyvän Kushanz Ali paššan turkkilaiset ja syyrialaiset Kroatiassa, jota ranskalaiset nimittävät Illyriaksi. Taistelukosketus saadaan aamupäivällä Kupa-joen rantamilla. Hohenlohen valitsema taktiikka on murtaa turkkilaisten rintama porrastetulla hyökkäyksellä. Aggressiivinen Kushanz Ali puolestaan tietää, etteivät hänen 23 tuhatta balkanilaista, anatolialaista ja syyrialaista talonpoikaansa ja   paimentolaistaan kestä kurinalaisina puolustuksessa ja päättää sotkea preussilaisten oppikirjamaiset suunnitelmat raivokkaalla vastahyökkäyksellä. Armeijat törmäävät yhteen saksalaisten Karlstadtiksi kutsuman Krajovačin kaupungin edustalla.

Hetken aikaa lopputulos on sodan jumalattaren vaakakupissa, kunnes kohtalo puuttuu peliin: turkkilaisia niin ikään takaa-ajavat ruhtinas Mihail Illarionovitš Goleništšev-Kutuzovin neljä armeijakuntaa, 34 tuhatta venäläistä sielua, ovat rientäneet koko päivän pikamarssia kohti tykkien jyskettä ja ehtivät iltapäivän lopulla liittymään taisteluun. Varjot alkavat jo pidentyä taistelukentällä ja Kushanz Alin keskusta horjuu venäläisten rynnistyksen paineessa, kun Preussin kaarti taajana rivistönä marssii esiin rumpujen päristessä. Hämärtyvässä illassa rynnäköön valmistautuvien kolonnien liput hulmahtavat auki, ja Dinaaristen Alppien taakse jo painuva aurinko kultaa viime säteillään kaartin rykmenttien pistimet. Turkkilaiset tekevät raivoisaa vastarintaa, mutta kaartilaisten rynnäkkö on vastustamaton. Kushanz Alin rintama luhistuu ja turkkilaiset kääntyvät sekasortoiseen pakoon taistelukentältä. Takaa-ajo pääsee kuitenkin alkamaan liian myöhään, eikä Preussin ja Venäjän ratsuväki enää tavoita osmanien pääjoukkoa, vaan Kushanz Alin jälkijoukko irtautuu yön aikana kosketuksesta preussilaisen ja venäläisen ratsuväen kanssa. Siitä huolimatta päivä on ollut verinen: kolme tuhatta preussilaista, tuhatkunta venäläista ja kymmenisen tuhatta turkkilaista sotilasta on maksanut hengellään ruhtinaittensa rikoksista.


Kahdeksas pelikerta, 23.11.2009

Marraskuu 1805

Marraskuun alkaessa Espanja vahvisti asemiaan ulkopoliitikassa solmilla liiton Venäjän ja Iso-Britannian kanssa. Ranskan sodanjohto reagoi kasvavaan uhkaan keskittämällä joukkoja Espanjan rajalle turvaamaan Ranskan rauhaa. Länsi-Euroopan viettäessä rauhallista elämää toipuen sodasta Itä-Euroopassa jatkui Preussin ja Venäjän kampanja turkkilaisongelman parissa. Aleksanterin Konstantinopolin piirritys joukkojen puhti rupesi kuitenkin laantumaan ja itse Aleksanterille tuli kiireinen tehtävä tarkastaa Moskovan puolustusta (jatkossa tulemme huomaamaan kuinka tärkeä tehtävä tämä olikaan, loistavaa ennakointia suurelta johtajalta). Turkkilaisten joukot operoivat Venäjän maaperällä piirittäen useampaa Venäjän kaupunkia. Tuloksena Silistran valtaus ja 6000 venäläistä sotavankia. Vastavetona Preussin armeija valtasi Turkilta takaisin Nemirovin kaupungin ottaen 1000 turkkilaista vankia.

Myös Keski-Euroopassa nähtiin muutamia mielenkiintoisia tapahtumia. Preussin armeija tarjosi näytteen armeijansa täsmällisestä toiminnasta, kun Amsterdamissa olevan varuskunnan huolto-operaatiossa sattuneen erehdyksen seurauksena 1000 miestä menehtyi nälkään. Itävallan armeija aloitti talvisotaharjoitukset Preussin rajan tuntumassa vuoristossa. Ranskan propagandaosastolla asiasta tietenkin omat näkemykset. Venäjän piiritys puri ankarsti Kööpenhaminassa kärvisteleviin tanskalaisiin joukko-osastoihin aiheuttaen 2000 miehen tappiot Tanskan armeijalle.

Iso-Britannia näyttäytyi myös taistelukentillä. Ranskan lehdistön naljailevat lööpit saarivaltion armeijan tasosta, saivat Englannin kenraalit esittelemään joukkojensa taistelukykyä. Punatakit valtasivat Kreetan välimereltä ylivoimaiselta viholliselta pienin tappion. Joidenkin huhujen mukaan joukkojen voimasuhteet olivat suuresti liioiteltuja.

Joulukuu 1805

Berlinin neuvottelupöydässä tuntee kiristyivät ja äänensävy voimistui, kun Venäjän johto esitti Preussille näkemyksiään Puolan kohtalosta ja omistuksesta. Itävallan solmiessa liiton Turkin kanssa, Preussi totesi aselevon Turkin kanssa tarpeelliseksi nykytilanteessa ja otti vastaan Turkin antautumisen. Saatiihan rauhan osoituksena Turkista kaunis vaimo Preussin prinssille. Aleksanterin jatkaessa propagansaa Suur-Venäjä hankkeesta, Itävalta ja Preussi sanoivat irti liittonsa Venäjän kanssa pelätessään joutuvansa hankkeen maksumiehiksi. Pian kuitenkin levisivät huhut maailmalle että tämän pöyristyttävän operaation takana olisikin suuret rahoittajat, sillä myös Englanti otti Turkin antautumisen vastaan. Turkki tosin joutui luovuttamaan Egyptin sikariklubin kevätretkien käyttöön.

Ranska vastasi Espanjan solmimiin liittoihin purkamalla oman liittonsa Espanjan kanssa. Kuka sitä nytten rupeisi istumaan liittouman neuvottelupöydässä vastapäätä kahta vanhaa vihollista.

Itämerellä tuulet olivat suotuisat kun Venäjän laivasto vetäytyi Tukholmaan talvihuoltoon. Tanskan laivasto yllätti täysin voittamattomana pidetyn Englannin laivaston tuhoten vastapuolelta viis laivaa kärsiessään itse vain yhden laivan menetyksen. Tämän jälkeen sotaisa laivasto jatkoi sopivin tuulin matkaa vielä Kööpenhaminan edustalle upottaen kaksi venäläistä laivaa. Venäläisten rippeet onnistuivat pakenemaan Tukholman telakoille. Kööpenhaminan edustalle saatiin korkeaarvoisia vieraita kun Nelsonin laivasto purjehti paikalle hätiin haastamaan Tanskan mainetta niittäneen laivaston. Tanskan laivaston kärsiessä 8 laivan tappiot ylivoimaista vihollista vastaan, Nelson joutui toteamaan kahden laivan menetykset. Operaation päätteeksi venäläisten maajoukot mursivat lopullisesti sitkeän Kööpenhaminan puolustuksen pakottaen Tanskan antautumaan.

Turkin ja Venäjän sota jatkui maataistelulla Ekaterinovslavissa molempien kärsiessä 3000 miehen tappiot taistelussa, jossa kumpikaan ei selvinnyt voittajaksi. Venäjän Kievin piirritys ei tuottanutu tulosta, vaan Turkkilaiset pitivät pintansa valloitetussa kaupunigissa.

Joulurauhaa

Tilanne (4/44) – Joulukuu 1805

GB Fran Rus Aus Prus Tur Spain
VP current 31 29
27
26
40
26
32
% of target 7,97% 6,95% 7,50% 7,74% 12,46% 8,18% 9,82%
Sijoitus






1805 MAR 3 7 4 6 1 5 2
1805 JUN 6 7 4 4 1 3 2
1805 SEP 6 7 5 4 1 3 2
1805 DEC 4 7 5 6 1 3 2
1806 MAR
1806 JUN
1806 SEP
1806 DEC

Kampanjaseurana : Toinen osa – Sodan suunta kääntyy

Empires in Arms

Empires in Arms – Kuvia testipelistä

Empires in Arm’a opiskeltiin tänään ahkerasti kerhohuoneella, melkoinen setti tavaraa.

Empires in Arms

Empires in Arms –pelikampanja alkamassa!

Mukaan pelaamaan legendaarista Napo-sotien Empires in Arms –peliä!

HUOM! – Vielä ehtii ilmoittautua mukaan: 1 paikka vielä vapaana 14.9 maanantaina alkavaan peliin.

Ilmoittaudu -> tapio.talvisalo@smilehouse.fi

Kampanjaa olisi tarkoitus pelata tahdilla joka toinen maanantai (tai useammin jos kaikille sopii, mahdollisuuksien mukaan myös lauantaisin silloin tällöin pidempiä sessioita).

Peliin pääsee tutustumaan 7.9. maanantaina lyhyemmän skenaarion (yksi ilta) ja pelin esittelyn muodossa. Sen jälkeen on tarkoitus aloittaa itse Grand Campaign mielellään seitsemän pelaajan vahvuisena. Nyt ilmoittautuneita on n. 4-5, joten muutama mahtuu vielä. Tietty jos joku haluaa mukaan, mutta ajankäyttö rajallista, ei kahden hengen tiimien perustaminen ole kiellettyä sekään!

Kampanjaa olisi tarkoitus pelata tahdilla joka toinen maanantai, elleivät osallistujat toisin päätä – ei pitäisi hirvittää. Peli tosin on siinä määrin addiktoiva, että himo pelata tiheämpään varmasti iskee. Pelissä on paljon diplomatiaa ja neuvottelua, myös pelikertojen välissä.

Allekirjoittaneen mielestä parhaita karttapelejä, joissa mukana tasot

  • Politiikka (sopimukset, sodanjulistukset, neuvottelut)
  • Talous (verot, kaupankäynti, joukkojen rakentaminen jne.)
  • Joukkojen liikuttelu – strateginen taso
  • Taistelut – strateginen / taktinen taso

Pelistä lisää esim: http://www.boardgamegeek.com/boardgame/254 ja http://members.fortunecity.com/lobodeoro080888/eia/

Yksi villi idea oli myös pelata taisteluita (ko. pelaajien niin päättäessä) figu-peleinä, esim. General du Brigaide –säännöillä.  Enivei – kaikki tutustumaan 7.9. maanantaina ja sen jälkeen meissä kaikissa asuu pieni Napo!

Ilmoittautumiset tähän viestiin kommenttina, kerro myös kumpi pelipäivä sinulle sopii paremmin maanantai vai keskiviikko.

Voit myös ilmoittautua:

  • Teemu Eetu Kujala
  • p. +358(0)40/5433000
  • teemu.kujala (at) papa.partio.net

Kuva pelin kartasta